Lempäälän Luontaiskylpylä 75 vuotta vuonna 2001
LÄHDE: Lempäälän-Vesilahden Sanomat: Lähde. N:0 54- 2001 Sivu 4. maanantaina heinäkuun 16. päivänä. tämä on sitaatti paikallislehdestä ja kertoo Hellä Tuomisen kirjoittamana tietoja Uotin hoidoista ja Lempäälän Luontaiskylpylästä sinänsä.
Hellä Tuominen: Luontaiskylpylä juhlii 75-vuotistaivaltaan
-“Lempäälän Luontaiskylpyä täyttää vuonna 2001 heinäkuun 29. päivänä vuonna 75 vuotta. Augusta Uotin 1920-luvulla perustama vesihoitolaitos käyttää edelleen samoja hoitomenetelmiä kuin alkuaikoinaan. Juhlavuoden kunniaksi kylpylä on julkaissut 4.7.2001 historiikin, jossa käydään läpi laitoksen värikästä historiaa aina Augusta ja Juho Uotin ajoista tähän päivään saakka. tämä Ritva Mäkelän toimittama “Vedestä voimii” kertoo, miten pastori Juho Henrik Uoti keräili terapiamenetelmiä ympäri Keski-Eurooppaa ja kokosi niistä sitten kokonaisvaltaisia hoito-ohjeita useita vaivoja vastaan. Se kertoo myös, kuinka taiteilijat Mika Waltarista Emmi Jurkkaan vierailivat kylpylässä ja nauttivat sen rauhasta.
Tällä hetkellä kylpylää hoitaa kolmas sukupolvi. Toimitusjohtaja tri Kirsti Uoti-Reilama on halunnut pitää luontaishoitoja tekevän kylpylän alkuperäisen kaltaisena hiljaisuuden ja levon paikkana. Viihdekylpylät eivät kilpaile sen kanssa. Hoidot väsyttävät ja rentouttavat, huoneet ovat askeettisia ja rauhoittavia. Ruokavalio on semivegetaristinen eli kasviksiin ja kalaan perustuva. Mitään kiihdyttäviä aineita kuten kahvia ja alkoholia ei kylpylässä tarjota lainkaan (Kommentti: Käytännössa on mahdollisuus itse keittää teetä ja kahvia ja jälkiruokana on mahdollisuus saada myös kahvikupillinen nykyään. Mitään anniskeluoikeuksia ei ole katsottu kylpylässä tarpeelliseksi. Tupakkaa ei polteta sisätiloissa. L.B.).
-“Ruokavalio tukee näitä aineenaihdunstaan vaikuttavia hoitoja. Hoidot ovat fyysisesti niin rankkoja, ettei ruoka saa tuoda enää mitään ylimääräistä ähkyä. Tarvittaessa käytetään myös paasto- tai raakaravintoruokavaliota”, Uoti-Reilama kertoo. Hoitomenetelmien muuttumattomuudessa on Uoti-Reilaman mukaan nimenomaan se idea, että vanha käsityötaito halutaan säilyttää. Hoito perustuu kuuman ja kylmän veden vaihteluun, ja sen tarkoitus on vaikuttaa hermostoon ja aineenvaihduntaan. Hoidoissa käytetään hyväksi muun muassa vaihtolämpökylpyjä, kuumia ja kylmiä pellavakääreitä, hierontaa ja höyrysaunaa. -“Kävijämäärä vaihtelee vuoden mittaan paljon, selviä sesonkikausia ovat syksy ja kevät, jolloin hoitojen on todettu vaikuttavan parhaiten. Mitään kylpylän käyttöasteita en edes mieti. Tämä on rakas harrastukseni, sillä ansiotyössä käyn muualla. Sitä paitsi tämä on niin pieni paikka, etten voisikaan markkinoida tätä voimaperäisesti”, Kirsti Uoti-Reilama toteaa.
Luontaiskylpylän 75-vuotisjuhlaa vietetään sunnuntaina 29.7.2001 kylpylän pihamaalla. Henkilökunnalle ja kutsuvieraille on aamupäivällä omaa ohjelmaa. Muutkin ovat tervetulleita iltapäivällä alkavaan renesanssihenkiseen tapahtumaan, jossa nähdään ja kuullaan renesanssitanssijoiden ja- muusikoiden esityksiä. Yleisön joukossa kulkee myös kaksi Juho- ja Augusta Uotiksi pukeutunutta lempääläläistä ( esiintymistaitelijat A ja M Nurminen), jotka kertovat vieraille luontaiskylpylän perustajan vaiherikkaasta elämästä kuvaelmana.
Kylmää, kuumaa, kapalot!
Kävelen portaita Lempäälän luontaiskylpylän kylpylärakennuksen alakertaan. Tarkoituksenani on itsekin kokeilla jo 1700- ja 1800-luvuilla Keski-Euroopassa käytössä olleita vesihoitomenetelmiä, joita luontaiskylpylässä on tehty koko sen 75- vuotisen historian ajan. Hoitoa kutsutaan autuuspaketiksi. Hoidon aloitus on tulevasta mitään tietämättömälle testaajalle pienoinen shokki. Hieroja- luontaishoitaja Irmeli Uoti asettaa päähäni kylmässä vedessä kastellun pellavaliinan. ( pääkääreen) Liina kuitenkin lämpenee vähitellen sen läpi tehtävän päänahka- ja hartiahieronnan ansiosta. Kipeät niskat rentoutuvat ja vähitellen päänahkakin lämpiää mukavasti. Silloin I. Uoti tietysti huuhtelee liinan uudelleen jääkylmässä vedessä ja peittää sillä taas pään ja hartiat. Seuraavaksi minua kehotetaan siirtymään vanhanaikaisen näköiseen metallivannaan ( teräksinen kylpyamme) , jossa on ihanan lämmintä vettä. Vajoan veteen kokonaan jalkoja lukuun ottamatta, niihin Irmeli Uoti käärii jääkylmät kääreet. Paketoiduissa jaloissa tuntuu itse asiassa varsin mukavalta, kihelmöinti ilmaisee, että jotain on tapahtumassa.
Kun olen tottunut mukavaan oloon, tulee toinen luontaishoitaja Paula Jokinen ja huuhtelee jalkakääreeni hyvin kuumalla suihkulla. Vesi polttaa hiukan, mutta kestän sen hyvin, kun tiedän, kuinka hyvää se huonolle ääreisverenkierrolleni tekee. Seuraava vaihe on vähän ikävämpi. Irmeli Uoti alkaa vaihtaa köllöttelyvannaani viileää vettä ja huljuttelee siinä lämpömittaria. Eikö tämä vieläkään riitä? Vieläkö vähän kylmempää vettä? Todellisuudessa vesi on 28+ Celsius astetta, mutta koska olen ehtinyt tottua mukavan lämpimään veteen, minulle tulee nopeasti kylmä. Onneksi höyrysauna on vuorossa seuraavaksi. Höyry tekee hyvää alkavaa kesäflunssaa vastaan taisteleville hengityselimilleni ja jalkoja on mukava valella viileällä vedellä saunassa. Pääni on siellä peitetty (verenpaineiselle annettavalla) kylmään veteen kastetulla pyyhkeellä, mikä mielestäni estää yleensä saunomiseen liittyvän huimauksen.
Saunasta suihkuun ja sieltä lepohuoneeseen (käärepedille). Irmeli Uoti käskee minut makaamaan selälleni sänkyyn ja alkaa kääriä ympärilleni jääkylmää pakettia, ensin pellavakäärettä (=kylmässä vedessä kasteltu ja tippuvasta vedestä puristettu pellavakääre) , sitten villakäärettä (= kuiva villakäärerulla, jolla tukevasti kiinnitetään ja peitetään pellavakääre) . Vain kasvot jätetään näkyviin. Viimeksi minut kääritään huopaan ja ymmärrän, miltä entisaikojen kapaloiduista vauvoista tuntui. Kun kääreet lämpiävät, en halua niitä otettavan pois lainkaan. Olo on autuaallinen. Nyt tiedän, mistä autuuspaketti-nimitys tulee. Kääreet poistetaan kahdenkymmenen minuutin kuluttua, mielestäni aivan liian aikaisin. P’ääni on pyörällä kuin Haminan kaupunki enkä pysty ajattelemaan ihan selkeästi. Itse asiassa hoidon jälkeen suositellaankin pieniä päiväunia. Tunnen itseni aika virkeäksi ja jollain tavalla oudosti uudistuneeksi”.
Kirjoitettu blogiin 23.4. 2015 muistiin Lempäälän Vesilahden Sanomien leikkeestä vuodelta 2001).
Tekstissä on mainittu historiikki vuodelta 2001: Toimitus ja taitto Ritva Mäkelä. ISBN 952-91-3697-8. Domus-Offset Oy Tampere 2001. Lempäälän Luontaiskylpylä 1926- 2001. Vedestä voimaa. 27. sivua.
Ritva Mäkelän historiikki mainitsee seuraavat kirjalliset lähteet vuoteen 2001 mennessä:
Grönlund Irma, Parantolan perustaja olikin nainen, Augusta Uotin syntymästä 130 vuotta.
Lempäälän Joulu 1993
Kalske Marja, Lempäälä ajan virrassa, Vammala 1999.
Lempäälän Luontaiskylpylä 1926- 1996
Mäkelä Ritva, Veden voimaa 65 vuotta Uotilla, Lempäälän koulu 1991
Mäkelä Ritva, Vesi voitelee parhaiten, Lempäälän koulu 1995
Uoti Reilama Kirsti, Vesi vanhin voitehista, Lempäälän koulu 1996
Uotin parantola 60 vuotta 1926- 1986
Leabright's Blog 