RUNOT : SEITSEMÄN SEURAKUNTAA ( Koottu  yhteen  12.3. 2014). 

SISÄLTÖ ( In Finnish)

1. Seitsemän seurakuntaa. 2. Seitsemän pasuunaa. 3. Runo suitsutusastiasta. 4. Sanomasta seitsemälle seurakunnalle .    5. Kun valkoinen kivi on valoisin valo. 6. AIKAJANASTA. 7. Valot ja Menorat (Seitsenhaaraiset kynttilänjalat) . 8. Sanoma TYATIIRALLE. 9. Sanoma PERGAMONILLE.10. Sanoma EFESOLLE.   11. Sanoma SMYRNALLE. 12. Sanoma SARDEELLE. 13. Sanoma FILADELFIAAN. 14. Sanoma LAODIKEAAN. 15. Pasuunansoiton jälkeen. Ilm. 1.  16. Pasuuna ja Tila Maassa.  17. Viisaus rakentaa talonsa. 18. Kuningas Salomonin vertauksista.

1. Seitsemän seurakuntaa (Ilm. 1)

Oli Johannes Patmoksella, näki siellä hän näyn tään.
Oli kirkkaana Välimeri, Kuori taivaan sinessään.
Soi trumpetti, pasuunat taivaan kuin merien kohina.
Kun Johannes kääntyi ja katsoi, tuli hänelle sanoma.
Kirjoita sanoma kirjaan mitä näet ja sanotaan!
Seitsemän seurakuntaa nimeltä mainitaan.
Efeso, Smyrna ensin, ja sitten Pergamon.
Sitten Tyatiira ja vielä kolme on, joille nyt sanoma kuuluu
pasuunan pauhulla. sardes on niistä yksi ja Filadelfia.
Laodikea niihin kuuluu ja joukossa mainitaan,
On niissä jo uskon lamppu lähtenyt tuikkimaan.
Tietysti olisi paljon muitakin kyliä,
mutta niitä ei taivaassa vielä mainita nimeltä.
Tai niistä jo valot on poissa ne temppelikynttiläin.
Nämä seitsemän seurakuntaa on varjoissa hämäräin.
Vaan uutta valoa täynnä nyt Mestarin käsi on
On seitsemän valoa täyttä ja uutta sanomaa on.
Jokainen tähti kasvaa. On jokainen sanomaa.
On jokainen valo niistä uutta Sanansaattajaa.
Saa jokainen valo niistä oman Temppelikynttilän
ja seitsemän valon kanssa oman versovan tehtävän.
Niin seitsemän seurakuntaa oppi Paimenen sanomaa
seitsemän kertaa seitsemän selkeempää,  kirkkaampaa.
15.2.2009 21:52. 6.4. 2013 . Viimeksi päivitys 11.3. 2014.Angered.

2. Seitsemän pasuunaa  (Seven trumpets) 

March 8, 2010 10:26:13 PM . 03/08/10

Maailman laidalla
ajanvirran aidalla
kaukana kangastaa
seitsemän pasunaa.
Seitsemän pasunaa
kangastaa, katoaa,
maailman laidalla,
ajanvirran aidalla.
Ajanvirran aidalla,
maailman laidalla
jälleen kangastaa
seitsemän pasuunaa.
Yksi on taivoihin,
toinen on laivoihin,
toiset on tähtiin
tai syvyyksiin.
Kohdistavat pasuunoita
kohti eri maailmoita,
näkymätön kätiset
virittäjät kaukaiset.

3. Runo suitsutusastiastiasta

(Temppelipylvään päätykoriste Siionin tomussa:)

–kuin suitsutusastia
pyyntöjä  tulvilla
vaipuvin kiehkuroin
maahan taipuvin
niinkuin liljatkin
Saaronin
Kuin suitsutusastia
kiitosta joukossa
Jumalan vuorella
hiekassa , sorassa
Ornanin pellolla
valmiina on.
Nousee hiekasta
kiitoksen vaskea
Jaakin ja Booaskin
ennallaan
voimilla  vahvoilla.
Saaronin liljoilla
Temppeli valkea
kaunistetaan.

17-10-2012  Päivitys 11.3. 2014

4. Sanomasta seitsemälle seurakunnalle

Kointähti kelle annetaan ja vahva valtikka,
kun pimeys alkaa tihentyä, niellä kansoja? (Ilm. 2:26- 29 Tyatira)
Kuka on tuo onnellinen, jota kruunataan,
kruunu elon ikuisen päähänsä painetaan? (Ilm. 2:10 Smyrna)
Kenellä on lampunjalka seitsenlamppuinen
valoin täysin tuikkimassa sysipimeyteen? (Ilm. 3: 10 Filadelfia )
Kellä oikeus einehtiä Puusta elämän
Paratiisin sydämessä? Kukahan on hän? (Ilm. 2: 7 Efeso)
Salattua mannaa kelle kerran annetaan
ja uusin nimin kaiverrettu jalokivi maan? (Ilm. 2: 17 Pergamon)
Ken on saanut valkovaatteet uudet lahjana?
Ja nimi Elon Kirjassakin ikitallella.. (Ilm. 3: 5, Sardes)
Kenen luona Jeesus itse oveen kolkuttaa .
jaaten valtaistuimensa valtakunnassaan? (Ilm. 3: 21 Laodikea )

20.4. 2012

5. Kun valkoinen kivi on valokisin valo

On meillä sota hirveä
eikä Pyhä Yrjänä
meistä ole yksikään,
kun syvyydet käy jylläämään.
Vaan on aika katsastaa
niinkuin Daavid joukkoja,
ett´ karitsaista pienintäkään
syöverit ei yllätäkään.

Sotaa ei voi käydä yksin,
nukkuen tai käsityksin,
eikä  myöskään vähätellen,
kuvitellen, ähätellen.
On meillä sota hirveä.
Ei Kuolemalla järkeä,
Ei Tuonelassa neuvotella,
Manalassa ajoitella.

Nyt on: Tänä Päivänä.
on vielä Aika, Elämä
ja virtaa Armo Jumalasta
kutsuu kuolon varjon lasta
Elon polun taivallukseen,
joka johtaa taivaan ukseen.

Joka valonkantaja
luo lisää taivasvaloa,
vaikka tuima tunnoton
on vihanviima valoton.
On Elon liekki kädelläsi
sit`varjele kuin sydäntäsi.
Öljylamppus kunnosta,
kun olet  taivasmatkalla.

Vaikk´ ois valo lampussaan
himmeä kuin  kivi maan
kivi  pieni valkea,
se, jonka sait sä Herralta,
se, jossa on sun nimesi
se, jonka Herra tuntevi,
on valkeus se vähäinenkin
taivassuunta toisillenkin.

23.12. 2012 . Päivitys 11.3. 2014

6. AIKAJANASTA

Taivaassa kirjasto on ikisuuri, kääröä jotakin kierretään juuri.
Aikojen jana on ihmisen aikaa. Tähtien aika on meille kuin taikaa.
Enkelit taivaan ne pasuunan kantajat, kääröjen aukaisusignaalin antajat
aina on iloissaan kuin Aamutähdet, kun Sanan kuuloon sä ihminen lähdet.
Kansat  jos kuiville karahtaa, uus-Ararat kai olis nimeltään maa.
On taivaassa ilmeinen ilo suuri kun parannusta on tehtynä juuri
ja enkelitsanomat  toiset saa kääröiksi takaisin jarruttaa,
kaappeihin maljojen sanomat kantaa, myllynkiville kahleet antaa.
Toisilla heistä on muutakin työtä, maailman tuulia päivää ja yötä
kaikilla kulmilla kahlita piukkaan, neljiä tuulia paimentaa tiukkaan.
Jotta myös ehtii sinetin kantaa, kaikissa äärissä otsihin antaa
lapsille Jumalan Liiton kansan ja neuvoja vältöksi kadotusansan.
Valvokaa lapset, ja rukoilkaa. Kuin leijona kiljuva raivoaa
kuoleman voimat ja nielut sen uskovat uniset ahmaisten.
Pasuunat taivaan ja torvet soi, Saarnoja muita ei enkelit voi.
Ihminen vain Sanan julistaa. Enkelit katsoo, ja halajaa
ihmisen osaa, Pelastetun, vähäaikaisen, heikon, vaan lunastetun.
Enkelit tähtienikäiset näki , he Jumalan Luomisten alkujen väki
ajan kun kiinnittyi Pohjantähti, ajat kun synkästä valo lähti,
ajat kun Otava muodostui ja Orion, Aurinko kotiutui,
ajan kun Maa tuli kapalostaan ja Pilvet sen vaatevarastosta
ja tuhkista tomuista alkujen Luojan muovaama ihminen.
Ja valovuosista valojen valtavien tuli maailma pieni äänellinen,
missä vesi ja laineet aaltoaa ja jylinöin valotkin jarruttaa.
Ja humina tuulen kuin askeleet yli luonnon metsien liikuskelee.
Ja äänettömyyksien valosta syntyi äänen kantama sanoma,
Joka profeetta aikajanassa on yksi sanoman kantaja.
Jokainen uskossa kuulija on Hengen sanoman toteuttaja.
Ikuisuudelleen Jumala Ikuinen loi kantajan, pienen ihmisen:
Iankaikkisen ystävän kaltaista. Kauan etsi Hän ihmiskunnasta.
Nyt tänä päivänä meilla on aika. Aika on kuulla ja kuunnella.
Nyt tänä päivänä parannuksen tehdä voi ihmisen maailma.
Meillä on aika, sanojen aika, äänen ja aallon ja kuulemisen
Kerran se loppuu – ja tähtien taika se ajaton jatkuu vain todellinen.
Jumalan ajasta aikojen janan Jumala valmisti, ajallisen.
Ikuisuudestaan ikuiseen kutsuu: Avain on uskossa kuuleminen.
Jolla on korva hän tätä kuulkoon! Henki niin vieläkin kehoittaa
Seitsemän tähteä Jeesuksen kädessä säteilee sanoman  valoillaan
Enkeli varoittaa taivaan mitalla. Sateenkaari on kulmillaan
Pilvi on hänellä verhonansa ja avattu käärö on mukanaan.
ja meren päällä on jalkansa patsas, maan päällä toinen. Jylisee.
Taivaisen sanoman seitsemät jarrut salaman tapaan räiskyilee.
Mistä on taivas huolissansa? Mitä kansa saa tietää Jumalansa
kommunikoinnissa aineeseen, hitaaseen, aikaan ja ihmiseen?
Enkelit välittää : Aikajana ihmisen kohta lie loppuvana.
Enkelit surevat enkelin lailla, ilman ihmistä tointa kas vailla
muuttuvat tuuliksi avaruuteen, kuumiksi hehkuiksi luomiseen uuteen.
Niin, tämän tiedät seurakunta, Muille on puheemme satua, unta.

Angered 28.10.2012Kirjoitettu Kotimaa24 blogiiniPäivitys 26.2. 2013 Päivitys 11.3. 2014

7. Valot ja Menorat ( seitsenhaaraiset kynttilänjalat)

Oli Mooseksen aikana Ilmestysmaja
ja siellä oli Menorah
ja siinä kynttilänjalassa
oli seitsemän valoa.
(II M 25:31)

Se kynttilä tuotiin Israeliin
ja se kätkettiin Jumalan Temppeliin.
(I Sam. 3: 3) (II Aik. 5: 1)

Salomon temppelissä
oli Menoraa kymmenen
jokainen kaunis ja  uusi,
ja hohtava,  kultainen.
(II Aik. 4: 7).

Salomon temppelissä
oli valoja runsaasti,
seitsemänkymmentä, seitsemän,
ja ne loistivat iloisesti.

Niin . Sitten – kaikki valot
Kaldea nielaisi
ja lampunjalkojen  kullan
jumalilleen uhraili.

Kun  Temppelissä Jeesus
Messias saarnasi
Hän oli  Totinen  Valkeus
Uusi  Menora  himmeni.

Sen seitsemän himmeyttä
Jumalaa kirkasti:
Kolmekymmentä kolme vuotta
Menora lepäsi.

Vaan pimeys kateudessaan
nielaisi  Menoran
ja  se katosi   auringonlaskuun,
laavoihin  materian.

Kun Jumala kerran teki
rajan  maalle ja merelle
niin siitä rajasta otti
nyt  yhden saarensa  itselle

Meren saarella Patmoksella
salaisuuden Hän ilmoittaa.
On Menora  toisenlainen nyt,
sitä ei  enää  syvyydet saa.

(Kirj. 7.2. 2014 )

8. Sanomaa TYATIIRALLE

Joka eksyttää oikeamielisen,
omaan kuoppaansa lankeaa.
(Snl. 28: 10)
Herran silmät ne vartioivat
TYATIIRAN  seurakuntaa.
(Snl. 15:3)

Tyatiiran lampunjalka
liekkiään lepattaa.
Heillä on puhdas oppi,
Nooan vanhurskaus tunnetaan

ja Paavalin oivat ohjeet
kolminkertaiset neuvotkin.
Uutta kuormaa ei lisätä niihin,
niin vakuuttaa Henkikin.
(Ilm. 2: 24-25)

Pitäkää, mitä sanoi
Paavali uskottuni,
hänet Minä teitä varten
tempasin tehtäviini.
(Snl. 16: 4)

Sillä Mooseksen laki on suuri,
sen Israel kansani sai,
vaan teille, oi Tyatiira,
annoin ikeeni keveän lain.
(Mt. 11: 29-30)

Siksi Paavalin, palvelijani
sanoja tutkikaa.
Niissä on elämän voima,
sitä rautaista valtikkaa.
(Ap.t. 21: 25)

Ja kun voitatte, säilyttäin Sanan
saatte paimentaa kansoja
aikakausien  öitten kautta
sillä uudella valtikalla.

Jos lamppunne tuike on heikko
ja tuloni viipyisi,
on merkkinä tulostani
teille se Kointähti.

( Kirj. 7. 2. 2014) Upplagd av Kirjallisuutta kl. 09:03

9. Sanomaa PERGAMONILLE

PERGAMON sanomassa
Sanan sapeli välähtää,
se kaksiteräinen miekka,
joka Jeesuksen valtaan jää,
kun Hän palasi Tuonelasta
Paratiisiin noustessaan.
Hän otti sen portin miekan
Sen pitää nyt hallussaan.
Hän otti ne avaimet sieltä,
ne Kuoleman, Tuonelan.
On Hänelle  kaikki valta
nyt annettu Jumalan. (I M. 3: 24).

Hän lähestyi Pergamoa
miekka välkkyvä hahmossaan,
sillä saatanan istuin siellä
leiskui egyptin  voimiaan.
Ja keskellä noituuden kauhun
ja mustien käärmeiden
oli Antipas surmattu siellä
nuori kristitty, uskollinen.
Oli siellä myös taikurit työssä,
oli uhreja Baalakin,
epäjumalten  paljous yössä
ja noituudet Bileamin
ja outojen oppien lahkot
kaikenlaisten jumalten
rönsyili seurakuntaan
kuin liaanit pimeyden.

Tuli Herramme Pergamoon
miekka välkkyvä mukanaan.
Hän tuli  kuin viidakkoon
lampunjalkaansa vapauttamaan.
Hän teki valtavesiin
polun uuden ja neuvotun.
Valkoisen kiven Hän antoi,
nimitunnuksin kaiverretun.
Ja antoi myös matkalle mannaa,
joka elossa pitää voi,
kun myrkkyliskojen keskeen
polku kaitainen kiemuroi.

(Kirjoitettu 7.2. 2014)(Päivitys 11.3. 2014 Angered )

10. Sanomaa EFESOLLE

Näki Johannes seitsemän Menoraa
Luku oli kymmennen kerran:
Kun Salomo temppelin rakensi
oli niitä kymmenen verran.
(I Kn. 7:49)

Katosivat sitten Baabeliin.
Niitä ryöstettiin, ehkä  sulatettiin,
sillä kaldealaisten kuningas,
idän pakanakansojen valtias
kaikki aarteet Jumalan temppelin
niin suuret kuin pienet astiatkin
niin karstakupit kuin kynttilät,
Menorat, astiat pyhimmät
vei mukanaan  sinne Baabeliin,
Ne  kullaksi takaisin  sulatettiin
mantelinkukatkin hahmottomiksi,
Pyhäkön astiat muodottomiksi
(II Aik. 36: 17- 21)

Kun sitten kului se määräaika
ja Temppeli toinen pystytettiin,
niin valettiin yksi kynttilanjalka,
se, joka Roomaan kuljetettiin.

Kaikista näistä, kahdestatoista,
Johannes näki nyt seitsemän
uuden uutuista kynttilänjälkaa
Valo on säädetty enenemään.

Salattu meiltä  on kaksitoista,
Jumala tietää sen  Menoran.
Niillä on jotakin  Valitun tietä
ja ovat ne kädessä Valajan.

Suurella huolella, rakkaudella
käyskelee Mestari hoidellen
seitsemää kultaista lampunjalkaa
antaen samalla varoituksen.

Jumalan  valo on rakkautta.
Muuta valoa ole ei
seitsemän tähden aineksissa.
Efeson lampussa  näy sitä ei.

Mitä on yhteistä pimeydellä
ja valolla, Efeso, tiedätkö sen?
Efeso saa tietää: Lampunjalkanssa
voi tulla niellyksi pimeyteen.

Saumaa ei ole Elämällä
Tuonelan  kanssa koskaan ei.
Ei ole yhteistä lampunjalkaa
Valolla, Pimeydellä ei.

Vaan jotain hyvääkin Efesossa,
onhan se kynttilä kultainen:
täsmällinen ja tietäväinen,
erottaa valheen ja totuuden.

Vahvakin , Efeso,  ensimmäinen
voimassa,  muitten joukossa.
Pahat se karkoittaa, testaa ja tutkii
apostoleitakin  huolella.

Hiipunut hiiliksi jäisiksi vallan
rakkaus alkuperäinen,
vaarassa muuttua  pimeydeksi
on uurim ja tummim se   uutukainen.
(Ef. 2: 1-7).

Viisaus kutsuu, äänensä kuuluu.
Jumala korvan valmisti.
Luojamme, Jumala ,   ihmislasta
taidoilla monilla  varusteli.

“Rakastan niitä, Viisaus sanoo,
jotka Minua rakastavat.
Löytävät Minut ne, jotka  varhain
Minua etsivät, hakevat”.
(Sn. 8: 17)

Hedelmää sitten on monenlaista.
Hedelmä ei ole Jumala
Efeson kaikki tieto ja taito
on hedelmää uskosta, neuvokkuutta.
(Snl. 8: 14)

Vaan Jumala Kiivas on yhdestä vaan-
kyllä Hän runsaasti lahjojaan
kaikille jakaa kuin auringon-
vaan tärkeintä ensirakkaus on.

On Jumala Kiivas Jumala
ja Kiivas on myös Hänen Poikansa.
Ja vaikka  on kultainen lampunjalka
sen syöksisi syvyyteen tähtensä alta
ja lampunjalkoja kuusi vaan
silloin kaikki seitsemän valoa saa.
jos Efeso parannusta ei tee
ja hyödyt vain uskostaan laskeskelee,
ota ei kyseeseen ollenkaan,
mitä tahtoisi  Karitsa lampullaan.

Kun   sitten on ajat täyttyneet
saa Elon Puun osuuden voittaneet.
On vanhurskaan hedelmä Elämän Puu.
Viisas sieluja voittaa. Ne pelastuu.
(Ilm. 2:7; Snlk. 11: 30)

Ei niin, että   vanhurskas arvosteleisi
joka sielun ja pisteet sen laskeskeleisi
jos päästäisi  tuonkin sielurukan
paratiisin matkalle kanssansa mukaan.

Kirj. 7.2. 2014 Upplagd av Kirjallisuutta kl. 05:47

11. Sanomaa SMYRNALLE

SMYRNAN seurakunnalle Herra  tulee nimessään
Ensimmäinen, Viimeinen, Kuollut, Herännyt  Elämään
ja Hän sanoo, että   tietää heidän vaikean tilansa,
sen suuren ahdistuksen ja elämän puutteessa
ja sen julkean häväistyksen, mitä uskovat kokea saa
ja ne väärät todistukset, jotka elämää vaikeuttaa.

On ahdistuksella raja, on päiviä kymmenen.
Ne lieneekö Jumalan aikaa vai aikoja ihmisen?

Hän, joka on Ensimmäinen ennen aikojen alkua
Seurakunnalle Smyrnan  puhuu ihastuksella.
(Snl. 8::22-31).

“Siis te lapset  Viisaan, te kuulkaa,te olette autuaat.
Minun tykönäni on varat,ne ikuiset, vanhurskaat”
.
“Te ette ole köyhät, sillä kultaakin parempi
on voitto, antamani Minun ikuinen hedelmäni.”

(Snl. 8: 17-21).

Kun Luoja mannerta piirsi, Hän merelle rajat loi
Niin ahdistuksenkin merelle Hän aikojen aidat soi.

Hän, Amon, Uskollinen ja Luojan Lemmikki –
“Ole uskollinen”.-Hän sanoi ja Smyrnaa kehoitti.
(Snl. 8: 30)

Teoissaan uskolliset ovat otollisia-
(Snl. 12:22)
Elämän kruunun saavat vanhurskaan polulla.
(Snl. 12: 28)

Vain väärät todistajat keksivät valheita.
Totinen, Uskollinen ei puhu valhetta.

(Snl. 14:5)

Uskollinen todistaja hengen pelastaa.
(Snl. 14: 25)
Häntä ei voi vahingoittaa toinen kuolema.
(Snl. 11: 19).

Laupeus ja uskollisuus  turva Kuninkaan.
Laupeudella tukee Hän valtaistuintaan.

(Snl. 20: 28)

Niin Viisaudella Kuningas talonsa rakentaa
ja suurella ymmärryksellä vahvaksi varustaa.

(Snl. 24: 3)

Smyrnan seurakunta on vaarna vaskinen
uskollisuudessansa tiellä hyvyyden.

Oikeamielisille on tallella pelastus
Vaelluksessa nuhteettomille on kilpi ja varjellus.

(Snl. 2:7-8).

Ei kuolla hyvyyden tiellä iankaikkista kuolemaa,
sillä toinen kuolema ei voi vanhurskasta vahingoittaa.

(Snl. 2).

Niinkuin Jumalan Poika virkosi Elämään
niin Hänessä uskolliset iankaikkiseen sinetöidään.
He saavat elämän kruunun, Valtakuntaan he kuuluvat,’
kun uskollisina aina maan päällä vain vaeltavat.

“Laupeus ja uskollisuus älkööt hyljätkö sinua.
Ne sydämesi tauluun omaantuntoosi kirjoita”

(Snl. 3: 3)

Viisauden alku on : hanki, hanki viisautta
ja kaikella hankkimallasi ymmärrystä ja opetusta.

(Snl. 4: 1-2)

Anna Herran Sanalle arvo. Ole Sanalle uskollinen.
Niin Jumalan Poika on antava sen ihanan seppelen.

Hän lahjoittaa kauniin kruunun, Elämän ikuisen
eikä toinen kuolema koskaan vie  mukaansa syvyyteen.
(Snl. 4)

Kuunnelkaa oppiaksenne. Kuuntele sanomaa-
mitä Henki Uskollisen Smyrnalle julistaa.
(Snl. 4: 1-27; Ilm.  2: 8-11).
(Kirj. 7.2. 2014) Upplagd av Kirjallisuutta kl. 03:33 Päivitys 11.3. 2014

12. Sanoma SARDEELLE

SARDEEN seurakunta saa
muistutuksen  Jumalalta.
Ammoin saanut ennustuksen
Sefarad jo Obadjalta.
(Obadja 20).

Valot myötä ajan virran vahvistuvat voimaltaan.
Lampunjalka soveltuva uuteen  valoon tarvitaan.
Kun Henki jätti Moorian
ja Tiitus ryösti Menoran,
niin uuteen valoon  Menoraa
seitsemän uutta tarvitaan. .
Ne juurtuu aivan uusin tavoin,
kasvaa seurakunta avoin.
Sardes- Sefarad- on täällä
keskipiste seitsemällä.

Siksi varsin tärkeää
on Sardesta nyt herättää.
Se on saanut opin hyvän,
lapsuudesta tiedon jyvän:
Kaikki opit Mooseksen
ja isien ja Kristuksen!
Henki sitä herättelee,
opituista muistuttelee,

Niinkuin sana Salomon,
niin nyt sanat Hengen on:
Herää, Sardes, heräjä,
Jäljelle on jääneitä
ahdistuksen ahjosta,
moni kuolemaisilla.
Herää, valvo, välitä!
Sinulla on järkeä!

Muista oppi valtava,
lapsuudesta tarjolla.
Olet saanut opetusta,
paina mieleen! Parannusta
tehdä täytyy. Ethän vaan
hylkää armoliittoaan.
Henki tarkkaa torkkuvaista
seurakuntaa, nukkuvaista..

On Salomolta varoitusta
monta unen vaaroista.
Vanhurskauden hedelmänä
viisas voittaa sieluja.
Hoidettu kuin viinitarhat,
jalopuut- niin opit parhaat
Sardes saanut aikanaan.
Tuloksia varrotaan!

Nukkuu Sardes, torkkuu kansa,
nokkosia pellollansa.
Aika on jo tajuta,
että kantaa vastuuta.
Sardes, valvo, pelasta
jo surmapaikkaan hoippuva
ja kuolon marssit pysäytä.
Äl´ torku kädet ristissä.
(Snl. 11-12, 33-34).

Ne harvat sieltä Sardeesta
on vielä taivaan kirjassa,
ne jotka ovat voittaneet
ja ajallansa heränneet.
ne uskolliset todistajat,
ihmishengen pelastajat
elämän tien viittoneet
ja tuonelalta  temmanneet.
(Snl. 14: 25; Snl. 15: 24)

(Kirj. 7.2. 2014 )

13. Sanoma FILADELFIAAN

Sanoman FILADELFIA saa.
Se on pientä ja pirteää seurakuntaa.
Herra avannut sille oven on.
Se on rohkea, uskossa voittamaton,
vaikka ei ole Kallio kuin Pietari
eikä Ukkosenjylinän sankari.
Mutta  Hän, jolla kaikki avaimet on,
oven  aukaisee Tuonelan  laaksohon
ja   Kuoleman varjoista pelastaa
Filadelfia monta  sielua saa.
Jumalan Temppelin pylväissä
se on sentähden  yksi ja tärkeä,
Ei ole Jaakin, se Kallio,
Ei Booas, se Jylinän joukkio,
(I Kn. 7:21; Snl. 18: 10; Snl. 16:3, 9, 12)
vaan Nimensä  kirjoittaa Messias
Jeesus Kristus ja Kuningas
Filadelfian pylvääseen
nimen joka perustuu luottamukseen
(Snl. 3:32)
ja nimen Pyhän kaupungin
ja Jumalan Pyhimmän Nimenkin.
(Ilm. 3: 12).

(Kirj. 6.2. 2014)

14. Sanoma LAODIKEAAN

LAODIKEA, viisas kylä,
tieteen ja taiteen kaupunki,
siellä on Herran seurakunta,
jota Paavali kirjeitse opetti
Eivät he ehtineet tavata täällä
maisella matkalla toisiaan.
Siksi kai Jumala taivaasta lähetti
erikoissanoman aikanaan.
(Kol. kirje)

Jeesuksen Henki heille kertoo:
Jeeus on Aamen ja  Uskollinen,
Jumalan Luomakunnan Alku,
Todistaja ja Totinen.
(Snl. 8).
Hän sanoo niinkuin Salomo kerran,
Kuningas-isänä pojalleen,
kehoittaa suurella rakkaudella,
seurakuntaansa parannukseen.
(Snl. 3: 11-13)

Olihan  taivaassa  kirjattuna
myos nimi “Laodikea”
ja sillä kyltillä Jumalan Poika
nyt seisoo ja kutsuu ja kolkuttaa
Jos ovi Hänelle pysyy kiinni,
pimeys lamppuun vain ehättää
ja taivaan kirjasta seurakunta
kaikkine nimineen häviää.

Taivaassa tiedetään  talentit, lahjat
ja kaikki runsaus maallinen,
Lie  Hengen vaa´alla Laodikea
viheliäs ja  köykäinen.
Kaikkea hyvää taivas tahtoi
ja kertoi unelmat  Jumalan:
Siitä joukosta  Jumala halusi
Poikansa kanssahallitsijan.

Sentähden Jeesuksen Henki  puhuu
heille kuin  Salomo Kuningas.
Se joka mieleensä  painaa ne sanat
hän on ihminen autuas.
(Ilm. 1:3)
Jeesus katselee lampunjalkaa
valoa tähtenä kädessään.
valmiina antamaan valkeutta
Laodikeankin kynttilään.

Upplagd av Kirjallisuutta kl. 13:29 Päivitys 11.3. 2014.

15. Pasuunan soiton jälkeen – Ilm. 1.

Elämän Kirjaan on kirjattuna
seurakuntia seitsemän.
Sitten kun jälleen on täyttynyt aika,
taivaasta sanoma lähetetään

Nimeltä tunnetaan  seurakunnat:
Efeso, Smyrna, Pergamon,
Tyatira, Sardes, Filadelfia
ja Laodikea niistä seitsemäs on.

Jokainen seurakunta on lamppu,
valmiina valoa kantamaan.
Lampunjalkojen keskellä kulkee
Ihmisen poika nyt viitassaan.

Lampuissa öljynlepatus heikko,
ahdistus suuri on päällä maan.
Temppelin kynttilänjalka on poissa,
Temppeli tuhottu kokonaan.

Taivaasta tulee pasuunan ääntä.
Jumala Huoneita rakentaa.
Jokaisen uuden seurakunnan
öljynvarastot varmistaa

Ja taivaasta tulee valoa uutta:
opetus, nuhdetta, neuvoa.
Jumalan Poika enkelin kautta
tarkasti välittää tietoa.

Hengen kautta Hän Kirjan solmii
Liittojen Kirjaksi, Yhdeksi,
niinkuin Hänkin  ja Isä on Yksi
ja Yksi on myös Evankeliumi. (Ilm. 1).

(Kirj. 6.2. 2014).Päivitys 11.3. 2014.

16. Pasuuna ja Tila Maassa

Henki valtaa Kuninkaan. Näky sanamuodossaan
Salomolle kirkastuu: Kuningas on Herran suu. (Snl. 1:23.)
Hän julistaa kuin pasuuna viisautta, totuutta.
Virtaa suoraan Jumalasta tieto, taito: Ihmislasta
Taivaan Henki kouluttaa On Kuningaskin profeetta. (Snl. 8:1)

“Teitä minä kutsun, miehet!” Viisaus itse todistaa.
“Ihmislapsille” on neuvo. Ei enkeleille saarnata. (Snl. 8:4)

Vuosituhat sitten vieri. Herran ääni vaikeni.
Oli aika ankea. Kuulunut ei pasuuna.

Versoi vesa Iisain juuren ,versoi Opettajan suuren.

Leppeästi, hiljaisesti, puhui Maassa Messias.
Kyyhkyn hahmoon jylinöistä tuli Henki, Valtias .

(Mt.3:16,17; Mk.1:10,11; Lk.3: 21,22; Joh.1:32).
Hiljaisesti Rakentaja  Talon sitten valmisti.
Hiljaisesti Opettaja Temppelinsä  perusti. (Jesaja 53).

Vaan jälleen Äänen kuulla saa. On Patmoksella pasuunaa
Kuninkaitten kansasta versoi  uusi kuulija.
Henki valtaa hänetkin. Näky  sanaan puettiin
ja  käskyn apostoli saa meille kirjan toimittaa. (Ilm. 1 luku).

Milloin kuului pasuuna Israelin kansassa?
Kun jättivät he  Egyptin, katseen kiintäin  kotihin-
isäin valat omanansa kotiin palaa Herran kansa.
Isä Taivaan  pidättää luomisvoimaa, Henkeä
Siksi kuuluu pasunaa ja ääntä yhä kovempaa
ja Siinain vuori savuaa ja   synkkä pilvi verhoaa
Ei vielä kansa Aatakaan tai Beetä tunne  alkuunkaan.
On eessä koulu  valtava, ja siksi kuuluu pasuuna.
On alkuoppi  helppoa: on ura  maassa rajana,
On  kaksi  alaa maassa nyt, ja Paimenlinja selvinnyt:
On Jumalalle tila  maassa luomakunnan keskushaassa.
(II M 19: 14-25)

17. Viisaus rakentaa talonsa

On Viisaus talon rakentanut, seitsenpylväät asettanut,
lampunjalkaa seitsemän saa seitsenvalon säihkyvän. (Snl. 8:1, Ilm.1: 19-20)

Hän kutsuu syömään leipäänsä ja juomaan jalon viininsä. (Snl. 9: 5-6, lk. 22:19,20.)
On ateria ihana kuin kerran Siinain  vuorella. (II M. 24: 9,10).

Niin. Talo Viisaan rakentuu ja valo tielle ulottuu.
varjot eestä karkottaen uuden päivän kirkastaen.(Snl. 4: 18)

Vanhurskasten  lamppu loistaa iloisesti valaisten.
Lähimmäistä taivaan tielleopastaen , ohjaten.(Snl. 13:9, 26)(Snl. 20: 27)

18. Kuningas Salomonin vertauksista

Kuningas Salomo vertauksin
selityksin kolminkertaisin
kansaansa opetti aikanaan
kuin omia lapsia  opetetaan.

Jumalan, Luojan, viisaus suuri
on Salomo-Kuninkaan kirjan juuri.
Ja missä on kaiken olevan raja,
siinä on Kuninkaan aivoituspaja. (Snl. 3: 19)

Jumalan luotua maailmaa Kuningas sanoissaan koskettaa-
lastenkin tuntemaa todellisuutta ja virittää sielussa virettä uutta.

Kuningas selitti vertauksilla punnitut vuosilla tuhansilla..
Opetus tarkkaa on, kantavaista, Ain´ yhä  tuoretta, ravitsevaista..

Jumalan lemmikki, Viisaus itseSalomon kirjassa hengittää.
Taivaitten luomisvoimien ilo Salomon sanoista heläjää. (Snl. 8: 1-35).

Salomo hengitti Jumalasta,kirjoitti Hengestä palavasta.(Snl.1:23)
Ja Jeesus, Kuningas Juudan maan ne vertaukset  elvytti  Sanassaan.(Mt. 13: 10-35)
Jos apostolikin jo närkästyi, kun kuningaspuheet  ain kärjistyi
ja kansalle Jeesus vain vertauksin saarnas` kuin Salomo itsekin.

Ei ollut perillä Pietarikaan,että Sanoma  on joka kansan ja  maan,
joka heimon ja yksilön, ihmisen,joka sielun, Jumalan luotujen.

että  joka kansan oikeus ja antimaa on oikeudenmukaista  harjoittaa
ja syntiuhriksi kansojen on eläinuhri jokainen kelvoton.(Snl. 3: 21)

Hyvyys, laupeus, uskollisuus armahtavaisuus  on uhri uus;
sellaista Jumala odottaa-sen Tuomari-Kuningas kirjoittaa (Snl. 2:9; Snl. 14; Snl. 16:6)

Niin– Salomo-Kuningas tuomitsi. Häntä lopulta suuresti ahdisti.
Ei uhreilla monilla tuhansilla ja aineella, anneilla ulkoisilla
korvata oikeudenmukaisuutta ja sydämen hyvyyttä, armahtavuutta.
Salomo-Kuningas saarnassaan lopulta turhautui kokonaan.
aikojen harmaan kallion eessä vaikkakin toivossa enentyneessä.(Srn. 12: 8-9)

Kuningas Jeesus ilmoitti tullessaan, ettei Hän tullutkaan tuomitsemaan,
vaan luomaan ensin jotakin uutta, uskoa, rakkautta, armahtavuutta.
(Joh. 5: 22-30; Joh. 8: 11-16;Joh. 9: 39; Joh 12: 47-48).

Päivitys 11.3. 2014

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Leabright's Blog

Just another WordPress.com weblog

WordPress.com

WordPress.com is the best place for your personal blog or business site.

%d bloggers like this: