HUHTALA Pauli. Saksa hyökkää Pohjolaan. In. Toinen maailmansota.(1948)

Kuten etelässä Saksa nitisti Jugoslavian pyrkiessään tuhoamaan Kreikkaa niin samalla tavalla Pohjolassa joutui monta maata sen tallaamaksi, koska se koetti hyökätä Englannin kimppuun päävihollisenaan ja tarvitsi siihen kaikki rannikkoasemat kaikkialla. Hollanti, Belgia ja Ranska joutuivat Saksan haltuun ja samoin Pohjolan muut maat tulivat kohteeksi. Vasta silloin voitiin aavistaa, että molemmat sotaretket olivat osasuorituksia siitä perin pohjin ja huolella valmistellusta ja toimeenpannusta strategiasta, jolla Saksa oli aikonut nujertaa pahimman läntisen vastustajansa Englannin.

Norja ja Tanskan rannikot samoin kuin myöhemmin vallattavat Hollannin, Belgian ja Ranskan rannikot soisivat Saksalle mahdollisuudet rakentaa meri- ja ilmavoimilleen sellaiset tukikohdat, joista sotatoimet Englannin nujertamiseksi olisivat mahdollisimman tehokkaat ja jotka tarjoisivat tukialueen maihinnousuoperaatiota varten.

http://www.bibl.u-szeged.hu/bibl/mil/ww2/map/norvegia.html

http://vlib.iue.it/history/mil/ww2.html

Suomen- Venäjän talvisodan päätyttyäkin molemmat sotaakäyvät osapuolet seurasivat valppaasti pohjolan tapahtumia. Kumpikin pelkäsi vastustajan saavan jalansijaa näissä puolueettomissa maissa. Tätä toimeliasta mielenkiintoa todistavat kevättalvesta 1940 alkaen useasti toistuvat Norjan aluevesien loukkaukset, joihin molemmat sotaakäyvät puolet syyllistyivät. Tunnetuin näistä oli saksalaisen höyrylaivan Altmarkin tuhoaminen Jössingin vuonossa Norjan rannikolla huhtikuussa 1940. Saksalainen kauppalaiva Altmark oli toiminut saksalaisen taistelulaivan Admiral Graf Speen varastoaluksena aina siihen saakka, kun mainittu taistelulaiva joulukuussa 1939 upotettiin La Platan luona Etelä-Amerikan rannikolla.

http://sv.wikipedia.org/wiki/La_Plata

Taistelulaivan tuhon jälkeen Altmark lähti seikkailurikkaalle kotimatkalleen mukanaan kolmisensataa englantilaista sotavankia. Tämän laivan kulkua englantilaiset olivat jo jonkin aikaa seuranneet, kunnes englantilainen risteilijä Cossack 17.2. 1940 hyökkäsi sen kimppuun Jössingen vuonossa, vapautti sotavangit ja upotti laivan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Norwegian_campaign

Sodan myrskykeskus oli uudelleen lähestymässä Pohjolaa; sen osoitti länsivaltojen 8.4.1940 Norjalle ja Ruotsille tekemä ilmoitus siitä, että liittoutuneet olivat miinoittaneet (*) näiden valtakuntien aluevesiä. Sodanuhkaa oli kyllä aavistettu, sillä huhtikuun alkupäivinä sekä Tanskan että Norjan Berliinin- lähettiläät olivat lähettäneet hälyttäviä tietoja hallituksilleen, mutta tilanteen nopea kehitys tuli joka tapauksessa yllätyksenä kummankin maan hallitukselle. Saksa oli kyennyt ihmeteltävän salassa suorittamaan valmisteluansa.

http://www.emg.umu.se/publications/old/publications.htm

(Fish status survey of nordic lakes: soecies composistion, distribution, …. Influence of drainage from *old mine deposits on benthic macroinvertebrate …) ( Vanhoja miinoja on edelleen pohjoisen merissä kuten tiedetään)

http://www.foi.se/FOI/Templates/NewsPage____5533.aspx

TANSKAN MIEHITYS

Tanskan rauhanajan armeijaan kuului 7 jalkaväkirykmenttiä, yksi polkupyörärykmentti ja vähäisempiä erikoismuodostelmia; ratsuväkeä yksi kaartin husaarirykmentti ja yksi rakuunarykmentti; tykistöä kaksi kevyttä kenttätkistörykmenttiä, yksi raskas kenttätykistörykmentti ja yksi ilmatorjuntarykmentti, teknillisiä joukkoja yksi pioneerirykmentti. Lentojoukkoja Tanskalla oli kaikkiaan n 30 hävittäjää ja n 30 tiedustelukonetta. Nämä jakaantuivat armeijan ja laivaston kesken. Operatiivisesti itsenäisiä maajoukkoja ei ollut. Nämä joukko-osastot oli ryhmitetty kahteen divisioonaan, toinen Jyllannissa ja toinen Sjaellannissa. Jyllannin divisioonan tehtävänä oli puolustaa Tanskan maarajaa Saksaa vastaan. Sjaellannin divisioonan tuli suojata Tanskan saaria ja erityisesti pääkaupunkia.

Rauhanajan oloissa Tanska oli kouluttanut vain vähäisen osan vuosittaisista palveluskelpoisista asevelvollisista. Niinpä Tanskalla ei suursodan syttyessä ollutkaan koulutettuja reservejä muuta kuin 90 000 miestä. Keväällä 1939 kutsuttiin näistä reserviläisistä palveluksen 9000 miestä, mutta heidät kotiutettiin heinäkuussa 1939. Saksan – Puolan sodan syttyessä kutsuttiin uudelleen palvelukseen yhteensä 16 000 miestä ja sen lisäksi kutsuttiin 8000 sotilaskoulutusta vailla olevaa miestä valmennettavaksi ilmasuojelutehtäviin.

Tanskan laivaston vahvuus oli yhteensä 2 tykkivenettä, 11 sukellusvenettä, 17 torpedovenettä sekä vähäisempiä apualuksia, yhteensä kaikkian 50 sotalaivaa.

Saksan miehittäessä maan Tanskalla oli aseissa kaikkiaan 35 000 miestä, niistä Jyllannissa 10 000 ja saarilla 15 000.

MIEHITYSSUUNNITELMA

Kevättalven 1940 kuluessa Saksa oli ominaisella perinpohjaisuudellaan valmistautunut Pohjolan sotaretkeä varten. Äärimmäisessä salaisuudessa oli joukkoja keskitetty Saksan luoteisosiin, ensi sijassa Kieliin ja Wilhelmshaveniin sekä näiden väliselle alueelle. Joukoille varattu tehtävä edellytti yllättävää ja nopeaa toimintaa, ja siitä johtui, että ei joukoille eikä niiden alijohtajille ilmoitettu tehtäviä ennenkuin yöllä 8-9.4. 1940, jolloin hyökkäyksen oli määrä alkaa. Perinpohjaisesta varovaisuudesta johtuikin, että hyökkäys tuli ainakin ajankohtaan nähden täydellisenä yllätyksenä.

Tanskan ja Norjan miehityksiin varattujen maa-, meri- ja ilmavoimien ylipäällikkönä toimi jalkaväen kenraali von Falkenhorst, merivoimien komentajana amiraalit Saalwächter ja Carls, ilmavoimia komensi kenraaliyliluutnantti Geissler. Tanskan miehityksen ylipäällikkönä toimi lentäjäkenraali Kaupisch.

Tanskan miehitykseen oli varattu seuraavat alukset:

Korsoriin ja Nyborgiin suoritettavia maihinnousuja varten oli käytössä vanhempi saksalainen taistelulaiva Schleswig-Holstein, sekä lisäksi muutamia miinanetsijöitä., koululaivoja ja apualuksia.

Kööpenhaminaan suoritettavaa maihinnousua varten oli käytössä apuristeilijä Hansestadt Danzig sekä muutamia vartioaluksia.

Middelfartiin, Vähän Beltin sillan päätepisteeseen oli käytössä joukko miinanetsijöitä, miinanraivaajia ja miinanlaskijoita.

Gjedseriin suoritettavaan maihinnousuun oli käytössä samoin joukko miina-aluksia.

Tanskan länsirannikolle (Esbjerg) suoritettavien maihinnousujen alukset lähtivät Wilhelmshavenista ja itärannikolle suunnatut alukset Kielistä.

Maihinnousualukset lähtivät liikkelle illalla 8.4. niin, että ne tulisivat olemaan perillä 9.4. aamuhämärissä. Samalla hetkellä, kun yllämainitut viisi maihinnousuryhmää yllättäen nousivat maihin määräsatamissa, alkoivat yön kuluessa rajanpintaan keskitetyt saksalaiset maavoimien joukot hyökkäyksen Tanskan rajan yli sekä Tönderin että Flensburgin kautta kulkevien teiden suunnissa. Kummallakin suunnalla oli varmistamassa yksi tanskalainen pataljoona, jotka lyhyen laukaustenvaihdon jälkeen vetäytyivät taaksepäin.

Sekä hyökkäys rajan yli että maihinnousut alkoivat kl 4 30 ja samalla hetkellä jätti Saksan Kööpenhaminan ministeri Tanskan hallitukselle nootin, jossa Saksa ilmoitti ottaneensa tehtäväkseen Tanskan puolueettomuuden suojaamisen. Samana ajankohtana risteilivät Tanskan ja erityisesti Kööpenhaminan yläpuolella vahvat saksalaiset lentomuodostelmat.

Tanskan miehitys oli kokonaisuudessaan suoritettu loppuun 10.4. iltaan mennessä. Miehityspäivän aamuna oli ollut vähäistä laukautenvaihtoa vain Jyllannin rajalla Haderslevissä ja Kööpenhaminassa Amalienborgin linnan edustalla. Tanskan hallitus taipui Saksan vaatimuksiin jo 9.4. aamulla ja kielsi heti sen jälkeen joukkoja tekemästä vastarintaa. Tanskan pitkäaikainen miehitys alkoi.

TANSKA MIEHITETTYNÄ

Taloudellisessa suhteessa Tanskan miehitys oli alusta alkaen raskasta, sillä Tanskan kaikki vientiyhteydet länteen katkesivat, eikä asiaa auttanut se , että saksalaiset lupautuivat ostamaan kaiken tarvikeylijäämän. Kaikki myynnit vietiin clearing-tilille, joka viitenä miehitysvuotena kasvoi lopulta 10 miljardiin kruunuun.

Tanskan miehityskauden mielenkiintoisin ilmiö on maanalainen vastarintaliike, joka sai alkunsa jo 1940. Eräät suursodan ratkaisevat tapahtumat kuten Saksan – Venäjän sodan syttyminen, saksalaisten musertava tappio Stalingradissa, liitoutuneitten maihinnousu Ranskassa jne olivat kaikki omiaan vahvistamaan vastarintaliikkeen kasvua ja sen toimintaa. jo syyskuussa 1942 vastarintaliikkeen sabotaashityöt olivat saavutaneet sellaisen laajuuden, että Tanskan pääministerin Thorvald Stauningin oli virallisesti tuomittava ne ja varoitettava niiden maata vahingoittavasta merkityksestä. Esimerkkinä siitä, miten aivan viattomatkin toimenpiteet aiheuttivat Tanskan ja Saksan välien kärjistymisen, mainittakoon seuraava tapaus. Tanskan kuninkaan syntymäpäivänä 26.9.1942 oli myös Hitler lähettänyt onnittelusähkeen, johon kuningas tavanmukaiseen tapaan vastasi kiitossähkeellä. Tämän kiitossähkeen sanamuoto kuului ”Besten Dank. Christian Rex”.Tämä herätti Saksassa siinä määrin epäluuloa että v. Ribbentrop muutamia päiviä myöhemmin lausui Tanskan kuninkaan häväisseen Hitleriä vastaamalla onnitteluihin aivan kuin olisi kuitannut tavaralähetyksen perilletulon.

http://en.wikipedia.org/wiki/Christian_X_of_Denmark

http://www.holocaust-trc.org/yello_lp.htm

Seuraamuksena tästä sähkeestä oli, että Saksan – Kööpenhaminan ministeri kutsuttiin kotiin ja Tanskan Berliinin-ministeri sai passinsa. Saksan miehitysviranomaisten ote Tanskaan kiristyi jopa siinä määrin, että Saksa suunniteli Tanskaan muodostettavaksi samanlaisen hallituksen, kun Norjassakin silloin oli.

Sabotaashitoiminta kasvoi 1941 ja 1944 siinä määrin, että rautateiden, siltojen ja teollisuuslaitosten hävittämiset olivat melkein jokapäiväisiä tapahtumia ja Kööpenhaminan kaduilla saattoi syntyä tulitaisteluja vastarintaliikkeen miesten ja saksalaisten välillä. Vaikea kriisi syntyi elokuun 29. päivänä, jolloin saksalaiset kostona erään saksalaisen upseerin surmaamisesta vaativat poikkeustilan julistamista ja jopa kuolemanrangaistuksen käytäntöön ottoa sabotaasitoiminnassa. Kun Tanskan hallitus hylkäsi tämän vaatimuksen, ryhtyivät miehitysviranomaiset vastatoimenpiteisiin vangiten useita satoja tanskalaisia. Kun saksalaiset yrittivät riisua Tanskan laivaston aseista, upottivat tanskalaiset useimmat laivoistaan, osan paetessa Ruotsin rannikolle. Tanskan armeijaa oli saarilla jäljellä vielä pari tuhatta miestä, joiden kimppuun saksalaiset kävivät 29. päivän vastaisena yönä. Paikoitellen kehittyi sitkeitä kamppailuja, erityisesti Tanskan kuninkaan linnassa Sorgenfrissä, missä saksalaiset julistivat kuninkaan vangituksi.

Neljännen miehitysvuoden loppuun mennessä saksalaiset olivat vanginnet kaikkiaan noin 5000 tanskalaista, joista 102 teloitettiin ja 600 kuoli keskitysleireillä

( Huom. tämä Pauli Huhtalan tieto on vuodelta 1948 painettua tekstiä).

Kun liittoutuneet olivat suorittaneet maihinnousun Normandiaan, muodostui Tanskan maanalaisen vapaus- ja vastarintaliikkeen kosketus liittoutuneisiin hyvin kiinteäksi ja maan lähestyvää vapautumista silmälläpitäen aseistettiin ja organisoituun vastarintaliike uudelleen. Tanskan maanalaisen armeijan vahvuus oli kaikkiaan 43 000 miestä.

1945 TANSKAN VAPAUTUS

Montgomeryn armeijaryhmän hyökkäyksen lähestyessä Itämeren rannikkoa toukokuun alkupäivinä 1945 Saksan armeijan jäännökset pakkautuivat Tanskan rajoja vasten ja sen laivaston jätteet koottiin Kööpenhaminaan.

Ratkaisu tapahtui 5.5. 1945, jolloin kaikki saksalaiset joukot Pohjois-Saksassa, Hollannissa ja Tanskassa antautuivat ehdoitta. Tanskan lopullinen vapautus saksalaisista miehitysjoukosita ei vaatinut uhreja. ”

Lisätietoja :

Kun natsisaksa alkoi vaatai Tanskan juutalaisten luovutusta, Tanskalaiset ehtivät evakoida

99 % heistä Ruotsiin. Tämä onkin holokaustiajan historian valoisimpia muistoja Juudan kansalle.

http://isurvived.org/Denmark-Holocaust.html

Kuitenkin natsien raatelevat pedot ehtivät raastaa kodeistaan 464 Tanskan juutalaista Theresienstadtin ghettoon Tsekkoslovakiaan. Tanskalaiset pitivät yhtyttä näihin poiskuljetettuihin ja lähettivät paketeita ja saivat vielä neuvottelemalla muutamia heistä pelastettua myöhemmässä vaiheessa.

Tanskan konsentaatioleirit

http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Holocaust/Denmarkcampmap.html

Muut leirit, joiden joukossa myös ne, joihin tanskalaisia juutalaisia kuljetettiin.

http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Holocaust/ccmaptoc.html

Muistiin Huhtalan kirjan mukaan Tanskan miehityksestä II maailmansodan aikana.

L Bright 14.2.2008 11:41

PS. Ruotsin TV 19.5.08 esitti tarkempaa tietoa Tanskan kansan kyvystä kätkeä juutalaisensa hädän hekellä. Pogromin päivästä oli saatu tieto, joten useimmat ehtivät pakosalle. Moni siirtyi Ruotsiin 481 juutalaista kuljetettiin Theresienstadtiin, mutta tanskalaiset pitivät niin kiinteää yhteyttä vangittuihin, että suurin osa saatiin valkoislla busseilla kuljetettua takaisin Tanskaan. Pieni osa oli menehtynyt ennen kuin ruokapaketteja (450) alkoi saapua. Muistiin 20.5.08

Leabright's Blog

Just another WordPress.com weblog

WordPress.com

WordPress.com is the best place for your personal blog or business site.

%d bloggers like this: