KAARELA Pekka (1902-1976)

Kaarela Pekka (1902- 1976) , lehtori, kirjastonhoitaja

Vanhemmat Arndt Kare´n (1856- 1921) ja Mathilda Maria Tiiri Kare´n ( 1873- 1946).

http://www.tritonia.fi/hcw/index.php?title=Rintanen%2C+Markku%3A+Suomenkielisten+oppikoulujen+perustaminen+Vaasaan&teksti=rintanen&kuvavalikko=hide

Tritonia, Hereditaria Culturensis Wasaensis -lähteessä Markku Rintanen mainitsee Vaasan suomenkielisten oppikoulujen perustamisen yhteydessä lehtori Pekka Kaarelan osuuden Suomalaisen kirjallisen kulttuurin säilyttäjänä.

Kappale: Lyseon kirjakokoelman vaiheet

• Lyseon kirjakokoelman vaiheet (sitaatti) Vaasan lyseon 100-vuotishistoriikissa, joka julkaistiin vuonna 1980, on Mirjam Lehtikannon kirjoittamaa tekstiä Lyseon kirjastosta ja Koe-seuran kirjastosta. tekstissä todetaan mm. seuraavaa:
  ”Lyseon kirjasto pantiin alulle keräämällä johtokunnan ja maaseudulla olevien asiamiesten kokouksessa joulukuussa 1880 40 mk oppikirjojen hankkimiseksi varattomille oppilaille. Yksityislyseo sai jo ensimmäisenä lukuvuotenaan myös kirjalahjoja, antajina kauppias A. Hartman, oikeusneuvos J. Kr. Swanljung ja ruotsalaisen lyseon oppilas J. Strömsten.”
• Seuraavina vuosina kirjasto kasvoi tuntuvasti, kun yksityiset henkilöt alkoivat lahjoittaa kirjoja koululle. Vuosina 1894 – 98 koulu sai kauppias Oskar Hartmanin testamentin nojalla yli 1300 nidettä ruotsalaisen lyseon valittua ensin toivomansa kappaleet. Kauppaneuvos Joachim Kurtén halusi auttaa suomalaista lyseota antamalla sille 1897 – 98 Suomalais-ugrilaisen seuran siihenastiset 15 julkaisua. Tohtori E. A. Bodénin kuolinpesä lahjoitti vuosisadan alussa 74 nidettä.
• Kirjaston anteliaimpia tukijoita on ollut suuri bibliofiili, hovioikeudenneuvos Oskar Rewell. Hän luovutti 1917 – 18 kokoelmistaan 554 nidosta lyseolle, etupäässä Suomen historiaa ja kirjallisuutta koskevia teoksia. Myös myöhemmin Rewell lahjoitti 190 arvokasta nidosta käsittävän kokoelman Kreikan ja Rooman klassikoita, promotio-ohjelmia ja -runoja vuosilta 1832 – 90, vanhoja väitöskirjoja, Turun yliopistossa 1772 – 1826 pidettyjen luentojen luetteloita ja Helsingin yliopiston vastaavia vuosilta 1828 – 52 sekä yliopistojen kutsumuskirjoja 1785 – 1826 ja 1830 – 48. Näiden lahjoitusten johdosta kirjasto oli vuoden 1919 lopussa kasvanut 6467 nidosta käsittäväksi.
• Lehtikanto jatkaa, että syksyllä 1946 lehtori Pekka Kaarela otti vastaan kirjastonhoitajan tehtävät ryhtyen ahertamaan kirjaston lopulliseksi järjestämiseksi. Hänen erotessaan 1957 se oli mallikelpoisessa kunnossa. Syksystä 1959 lähtien kirjastoa hoiti lehtori Raimo Teppo. Keväällä 1960 teosten määrä oli 9253.

Jatkossa kirjoitan muistiin tietokoneelleni maisteri Pekka Kaarelan kokoaman Suomen Historian jakson Esihistoria.

Tämä kappale on osana kirjassa Tietojen kirja I.Yleistietoja jatko-opintoja varten.

Toimituskunta Väinö Atras, joht. , ins. , Aarno Jalas, fil.maist, Yrjö Karilas, fil.maist. Aarno Niini, fil.toht., E.A. Saarimaa, yliopettaja, Gunnar Sarva, kouluneuvos, Eero Hietakari, fil. maist.

WSOY , Porvoo, Helsinki 1941