PUOLA vuonna 1939.

Huhtala Pauli. Toinen maailmansota. (1948).

Luku: Salamasota Puolaa vastaan ( sivulta 68).

STRATEGINEN LÄHTÖKOHTATILANNE (s.68)

Syyskesään 1939 päästyä oli suurvaltojen politiikka jakanut maailman kahteen voimaryhmään, joiden väliset ristiriidat voitiin ratkaista vain asein. Danzigin kysymys oli se kipinä, joka sytytti toisen maailmansodan.

Puola oli saanut sekä vanhalta liittolaiseltaan Ranskalta että myös Englannilta lupauksen välöittömästä sotilaallisesta avusta siinä tapauksessa, että Saksa yrittäisi väkivalloin pakottaa Puolaa taipumaan vaatimuksiinsa. Juuri nämä lupaukset antoivat Puolalle uskallusta torjua Saksan vaatimukset huolimatta siitä, että sekä Itävallan että Tsekkoslovakian tapaukset olivat vielä tuoreessa muistissa. Myös Yhdysvaltojen presidentti Roosevelt oli sekä Mussolinille että Hitlerille osoittanut tiukan vetoomuksen rauhan säilyttämisestä ja selvästi korostanut, millaisia seuraamuksia Saksan ja Yhdysvaltojen välisille suhteille saattaisi muussa tapauksessa koitua.

Italia oli lujin sitein kytketty Saksaan, ja Japani oli myös liittyessään antikomintern-paktiin 15.1. 1937 selvästi ilmaissut kantansa. Tosin Japani protestoi Saksan-Venäjän sopimusta vastaan, mutta ilmoitti kutienkin olevansa Euroopan tapahtumiin nähden puolueeton. Romania ja Kreikka olivat saaneet sekä Englannilta että Ranskalta lupauksen avusta, jos niiden kimppuun hyökättäisiin, ja Turkki oli lähentynyt Englantia. Samoin oli Unkari lähentynyt akselivaltoja, ja Tanskan kanssa oli Saksalla hyökkäämättömyyssopimus. Venäjä oli viime hetkessä tehnty liittosopimuksen saksan kanssa.

Suurvaltaryhmitys oli toisen maailmansodan alkaessa pääpiirteissään samanlainen kuin ensimmäisessäkin maailmansodassa. Erona oli vain se, että Venäjä oli sodan alkaessa akselivaltain puolella sen sijaan, että se ensimmäisessä maailmansodassa oli ollut ympärysvaltoihin kuuluvana. Mutta tämä asia korjautui pari vuotta myöhemmin Venäjän-Saksan sodan syttyessä. Myös Japani oli vaihtanut rintamaa, se kuului nyt akseliin (AXIS). Italia lähti toisessa maailmansodassa akselin mukaan sotaan sen sijaan, että se ensimmäisen maailmansodan aattona oli irtautunut kolmiliitosta Saksan ja Itävalta-Unkarin kanssa ja liittynyt sotaan ympärysvaltain puolella.

Edellä on korostettu sitä seikkaa, että suurvallat olivat määrätietoisesti johtaneet kansainvälisen politiikan siihen pisteeseen, että vain aseellinen ratkaisu saattaisi selvittää ristiriidat. Ja eräät suurvallat olivat jo vuosikausia valmistautuneet tähän sotaan, erityisesti oli asia näin diktatorisesti johdetuissa valtakunnissa kuten Saksassa, Venäjällä, Italiassa ja Japanissa, missä sotilaallinen ja poliittinen johto olivat samoissa käsissä. Sotilaallisten resurssien luomiseen oli näillä valtioilla mitä parhaimmat edellytykset.

Mitä nimenomaan Saksaan tulee, oli siellä perinpohjaisesti valmistauduttu sotaan, jonka lähin päämäärä oli Versaillesin rauhan epäkohtien lopullinen ja täydellinen korjaaminen. Strategisessa mielessä oli Saksa kesällä 1939 samassa tilanteessa kuin neljännesvuosisata aikaisemmin. Sen oli varauduttava kahden rintaman sotaan, ja saadakseen yliotteen voimakkaimmsita vastustajistaan piti Saksan johto välttämättömänä saada aloitteen käsiinsä. Tämä merkitsi käytännössä sitä, että Saksan piti alkaa sota- siis sama lähtökohta kuin 1914.

Kun tätä taustaa vasten tarkastellaan saksan ulkopolitiikan rajuja ja häikäilemättömiä otteita Itävallassa ja Tsekkoslovakiassa 1938 ja 1939, voidaan käsittää, kuinka suuriarvoisia olivat ne voimanlisät, mitkä sotaan valmistautuva Saksa silloin sai: itävaltalaiset armeijakunnat, tsekkiläinen sotateollisuus ja ennen kaikkea huomattavasti parantunut sotilasmaantieteellinen asema. Puolaan nähden merkitsivät nämä aluelisät suorastaan ratkaisevaa etua; Saksan alueet saartoivat Puolaa nyt pohjoisesta, lännestä, lounaasta ja myös etelästä, sillä Slovakia oli täysin Saksan peukalon alla, ja saksalaiset joukot saattoivat mielin määrin käyttää Slovakian alueita hyvöäkseen. Strategisessa mielessä oli Saksalla 1939 – kiitos Venäjän kanssa tehdyn liittosopimuksen – se etu, että idässä oil nyt vastustajana heikko Puola eikä mahtava Venäjä, kuten 1914.

Strateginen suunnitelma oli siis selvä: Puola oli nujerrettava nopealla ja yllättävällä iskulla, samanaikaisesti kuin vähäisillä Länsivalliin nojautuvilla joukoilla sidottiin vihollinen lännessä. Kun Puola olisi kukistettu, voitaisiin voimien ehdoton pääosa siirtää länteen ja myös siellä saada nopea ratkaisu.

PUOLAN ARMEIJA JA SEN RYHMITYS (s.69)

Ennen Tsekkoslovakian valtausta oli Puolalla jo ollut hyvin epäedullinen sotilasmaantieteellinen asema Saksaa vastaan, mutta Tsekkoslovakian kukistuttua tilanne yhä huononi. Rajat olivat pitkät, eikä niillä ollut mitään luonnollisia esteitä. Sodan syttyessä oli rajojen pituus saksa vastaan yhteensä 2512 km ja Venäjää vastaan 1412 km. Itämerelle johtava ”Puolan käytävä” oli strategisesti aivan epäedullinen: 30- 80 km:n levyinen käytävä Itä-Preussin ja Pommernin välissä. Lounaassa ja etelässä olevat Beskidien ja Tatran vuoristot helpottivat puolustusta. Niiden läpi johti Puolaan useita solia. Länsirajalla oli olemassa joukko betonilinnakkeita ja siellä täällä rautatiekiskoista tehtyjä panssariesteitä.

Puolan rauhanajan armeija oli suhteellisen vahva. Se käsitti yhteensä 10 armeijakuntaa, joissa kussakin oli kolme divisioonaa jalkaväkeä ja yksi kenttätykistörykmentti. Liikekannallepanosuunnitelma edellytti, että sodan syttyessä muodostettaisiin näiden 30 divisioonan lisäksi vielä 30 reservidivisioonaa. Puolan ratsuväki oli myös hyvin vahva. Se käsitti rauhan aikana yhden ratsuväkidivisioonan ja 11 erillistä ratsuväkiprikaatia. Armeijan moottorointi ja panssarointi oli vielä aivan alkuasteellaan, sillä suunnitelma-asteella oli yhden tai kahden motomekanisoidun prikaatin perustaminen. Puolan ilmavoimat oli ryhmitetty kahteen ryhmään kaiken kaikkiaan n. 1000 lentokonetta ensi linjassa. Näiden koneiden käyttöarvo oli kutienkin hyvin kyseenalainen, ja puolalaiset itse ovatkin korostaneet sitä, että heillä oli vain 405 taistelukelpoista lentokonetta. Puolan laivastoon kuului 4 hävittäjää, 2 torpedovenettä, 6 miinanraivaajaa, 1 miinanlaskija, 2 tykkivenettä ja 5 sukellusvenettä.

Tsekkoslovakian kriisin aikana kevättalvella 1939 oli Puolassa toimeenpantu osittain salainen liikekannallepano, millä oli saatu voimia uusien rajojen varmistamiseen. Tämä liikekannallepano olikin ainoa, millä Puola sai vahvistetuksi rauhanajan armeijaansa. Huolimatta siitä, että Saksan-Puolan kriisi kesällä 1939 kiristyi päivä päivältä, eivät puolalaiset uskaltaneet suorittaa liikekannalepanoa. Vasta kun sota oli aivan ovella, 30.8. 1939, annettiin käsky yleisestä liikekannallepanosta, mutta se oli jo sillioin liian myöhäistä. Tämä johtui siitä, että Puolan liikekannallepanojärjestelmä oli hyvin raskas, sillä miehistöt koottiin ympäri valtakunnan kaukana oleviin perustamispaikkoihin, joihin miesten oli kotiseuduiltaan matkustettava. Sodan alkaessa tuhosivat Saksan ilmavoimat ensi töikseen tärkeimmät liikenneyhteydet, ja se kerta kaikkiaan lamautti Puolan liikekannallepanon niin, että vain vähäiset määrät reserviläisiä saatiin joujkkojen perustamispaikkoihin. Puola siis joutui käymään epätasaisen taistelunsa pääasiassa vakinaisella rauhanajan armeijallaan.

Puolan armeijan ryhmitys osoitaa, etttei Puolalla ollut selvää kuvaa siitä, millaiseksi sota oli muodostuva, eikä selvyyttä siitä, mitä se itse tahtoi tai millaisiin operatiivisiin suorituksiin Puolan armeija Saksaa vastaan pystyisi. Joka tapauksessa on selvää, että puolalaiset toivoivat voivansa käydä hyökkäyssotaa ainakin Itä-Preussin suunnalla. Hyökkäysoperaatioihin viittaa myös Poseniin koottu suurehko voimaryhmä.

Puolan armeija oli ryhmitetty seuraavasti:

I. Yksi armeija ( vahvuus 3-4 divisioonaa ja 1 ratsuväkiprikaati oli keskitetty Puolan käytävään. Sen tuli varmistaa yhteydet Danzigiin ja varautua toimintaan It-Preussin suuntaan. Komentajana kenraali Bortnowski.

II. Yksi armeija (vahvuus 3 divisioonaa ja 1 ratsuväkiprikaati oli keskitetty Posenin maastoon, mistä sen tuli varautua toimintaan joko pohjoiseen tai etelään. Komentaja kenraali Kutszeba.

III. Yksi armeija Slovakian rajalla. Sen vahvuus oli 6 divisioonaa ja 1 motorisoitu prikaati. Tämän armeijan tuli varautua torjumaan Slovakiasta käsin tapahtuva hyökkäys.

IV. Yksi armeija Sleesian rajalla. Tämän armeijan vahvuus oli 7 divisioonaa ja 2 ratsuväkiprikaatia, komentajana kenraali Ro´mmel. Armeijan tehtävänä oli suojata Puolan teollisuusalue.

V. Yksi armeija ( vahvuus n. 4 divisioonaa sekä 2 ratsuväkioprikaatia) oli keskitetty Itä-Preussin rajalle Narew- ja Veikseljokien väliselle alueelle, msitä sen tuli torjua pohjosiesta tulevat hyökkäykset, komentajana kenraali Przedzymirski.

VI. Ylipäällikön reservinä oli varsovan alueelle keskitetty n. 8 divisioonaan vahvuinen armeija.

VII. Vähäisempiä voimia oli keskitetty Lembergiin, Vilnoon ja Helan niemimaalle.

VIII. Rajavartiojoukot ja ratsuväkiprikaatit, 3 divisioonaa ja 3 ratsuväkiprikaatia, yhteensä 30 000 miestä varmistivat Venäjän vastaisen rajan.

Puolan armeijan ylipäällikkönä toimi marsalkka Smigly-Rydz.

Divisioonien prikaateja (taulukko) yhteensä 44.

Narewin armeija, Käytävän armeija, Posenin armeija, Lodzin armeija (Sleesian rajalla) , Krakovan armeija (Slovakian rajalla) , Venäjän rajalla, Reservi .

SAKSAN ARMEIJA JA SEN RYHMITYS (s.71)

Saksan armeijan tehtävänä oli mahdollisimman nopeasti ja perusteellisesti nujertaa Puolan sotilaallinen voima. Sekä poliittiset, sotilaalliset että sotilasmaantieteelliset edellytykset tähän olivat mitä suotuisimmat, ja sotilasmaantieteellinen asema Puolaa vastaan suorastaan pakotti käyttämään molemminpuolista saarrostusta. Saksan armeijan lukumääräinenkin ylivoima mahdollisti sen, että saartavat siivet voitiin tehdä kyllin vahvoiksi ulottamaan puristus syvälle Puolaan, yli Veikselinkin, Varsovan itäpuolelle saakka. Tehtävän nopean suorituksen mahdollistaisivat panssarijoukot ja ilmavoimat, ja tehtävän onnsitumisen takaisi totaalisen sodan yllätys.

Sotaretkeä varten oli ylipäällikkö, kenraalieversti von Brauchitsch, jolla oli ylesiesikunnan päällikkönä tykistökenraali Halder, muodostanut kaksi armeijaryhmää.

I. Pohjoinen armeijaryhmä, jonka komentajana toimi kenraalieversti von Bock, oli keskitetty Pommeriin ja Itä-Preussiin, ja siihen kuului: Pommernin armeija, komentajana tykistökenraali von Kluge, Itä-Preussin armeija, komentajana tykistökenraali von Küchler.

II. Eteläinen armeijaryhmä, jonka komentajana toimi kenraali eversti von Rundstedt, oli keskitetty Sleesiaan ja Slovakiaan ja siihen kuului:

kaakkoisarmeija, komentajana kenraalieversti List.

Sleesian 10. armeija, komentajana tykistökenraali von Reichenau,

Sleesian 8. armeija, komentajana jalkaväen kenraali Blaskowitz.

III. Ilmavoimia oli kaksi ilma-armeijaa, 1. ja 2. vahvuudeltaan 2000 lentokonetta, niistä 60% oli pommikoneita. Niitä komensivat ilmaovimien kenraalit Kesselring ja Löhr.

Saksan armeijan tehtävänä oli sitoa taisteluun, saarrostaa ja tuhota Veikselin länsipuolella Puolan taisteluvoimien pääosa. Ne voimat, joiden onnistuisi irtaantua, oli saarrettava ja tuhottava Veikselin itäpuolella, Veikselin ja Bug-joen välisessä maastossa.

Tämän tehtävän suoritusta varten oli saksalaiset joukot keskitetty seuraavasti:

I. Kenraalieversti listin komentaman 14. armeijan tuli hyökätä suoraan itään, armeijan oikean sivustan nojatessa Beskidien vuoristoon. Sen vasemmalla sivustalla hyökkäävien voimien oli ylitettävä Veiksel sekä näillä voimilla saarrettava ja tuhottava Krakovan eteläpuoleisessa maastossa olevat vihollisvoimat. Slovakian kautta suunnatuin voimin sen oli katkaistava vihollisen ( puolalaisten) vetäytyminen itään päin.

II. Kenraali von Reichenaun komentaman 10. armeijan tuli hyökätä suoraan Varsovan-Veikselin suunnassa.

III. Kenraali Blaskowitzin komentaman 8. armeijan tuli liittyä 10. armeijan hyökkäykseen tämän pohjoispuolella ja suojata sen vasen sivusta Puolan posenin armeijan suuntaan.

IV. Kenraali von Klugen 4. armeijan tuli hyökkäyksellä katkaista ”Käytävä” ja ottaa yhteys Itä-Preussin armeijaan sekä päävoimin ylittää Veiksel Brombergin ja Graudenzin välillä. Yhdessä Itä-Preussin armeijan kanssa tuli 4. armeijan sen jälkeen saartaa puolalaiset voimat pohjoisesta ja idästä.

V. Kenraali von Küchlerin komentaman 3. armeijan tuli päävoimin ylittää Narew- ja Bug-joet sekä saartaa Varsova idästä. Osilla voimistaan sen tuli hyökätä etelään ja saartaa idästä käsin Veikselin itäpuolella oleva puolalainen voimaryhmä.

VI. Ilmavoimien tehtävänä oli saavuttaa ehdoton ilmanherruus, tuhota vastustajan ilmavoimat, lamauttaa kaikki joukkojen ja sotamateriaalin kuljetukset sekä osallistua maataisteluihin yhteistoiminnassa panssarijoukkojen kanssa.

Saksan armeijan vahvuus: Divisioonia 77- 88 yhteensä.

SALAMASOTAA (S. 74)

Saksan hyökkäys Puolaan alkoi 1.9. 1939 klo 5.45 sekä maa-että ilmavoimin.

Kesselringin ja Löhrin ilma-armeijat mursivat jo ensimmäisen hyökkyspäivän aamuna Puolan ilmavoimien vastuksen tuhoamalla suurimman osan puolalaisten lentokoneista lentokentille. Vain siellä täällä ehti jokin puolalainen hävittäjä nosuta ilmaan, mutta ne ammuttiin maahan muutamassa hetkessä. Toisen sotapäivän iltaan mennessä olivat saksalaiset saavuttaneet absoluuttisen ilmanherruuden, ja jo kolmannen taistelupäivän alkaessa saattoivat saksalaisten ilmavoimien pääosat ryhtyä suorittamaan tehtävänsä toista osaa: liikenne- ja viestiyhteyksien perinpohjaista tuhoamista. Puolalaisten keskitys- ym kuljetukset lamautetiin, sillat tuhottiin, viestiyhteydet hävitettiin sekä pommituksin ja laskuvarjojoukkoja pudottamalla saatettiin puolalaisten yhteydet nopeasti täydelliseen sekasortoon.

Kohtalokkain seuraamus Saksan ilmavoimien saavuttamista tuloksista oli se, että Puolan liikekannallepano epäonnsitui aivan täydellisesti ja viestiyhteyksien tuhoutuessa Puolan armeijan johto menetti kaikki mahdollisuudet johtaa puolustustaistelua. Samoin katkesivat kaikki viestiyhteydet eri armeijaryhmien kesken samoin kuin armeijoiden tärkeimmät sisäiset viestiyhteydet. Toisistaan erillään olevat puolalaiset joukot tuhottiin toinen toisensa jälkeen toivottoman, mutta usein hyvin urhean vastarinnan jälkeen.

Saksan ilmavoimien häikäilemättömät pommitusretket asutuskeskuksiin ja liikennesolmuikohtiin, ulottuen syvälle Puolaan, osoittivat avuttomalle siviiliväestölle, millaisia totaalisen sodan kauhut todella olivat. Puolan väestö sai sen kokea ensimmäisenä, seuraavina sotavuosina melkein kaikki muut Euroopan kansat.

Maavoimien operaatiot sujuivat alusta alkaen täysin suunnitelmien mukaisesti. Syyskuun 2. päivän iltaan mennessä oli seuraavat tulokset saavutettu.

-Listin 14. armeija, joka hyökkäsi oikealla siivellä, oli Slovakiasta Beskidien solien läpi hyökkäävillä voimillaan saavuttanut Neumarktin vuoristokaupungin ja Sleesiasta hyökkäävillä voimillaan edennyt Kattowitzin-Plessin linjalle. Armeijan hyökkäys jatkui itää kohti.

-Sleesiasta suoraan Varsovan suunnassa hyökkäävä von Reichenaun 10. armeija oli saavuttanut Warthe-joen molemmin puolin Czestochowan kaupunkia, joka vallattiin 3.9. aamulla. Armeijan hyökkäys jatkui pääosin koilliseen Varsovan suuntaan ja osin suoraan itään.

-Blaskowitzin 8. armeija hyökkäsi tehtävänsä mukaisesti 10. armeijan vasemmalla sivustalla suojaten sen hyökkäystä pohjoiseen Puolan Posenin armeijan suuntaan, 2.9. mennessä se oli saavuttanut Prosna-joen.

-Von Klugen 4. armeijalla oli sodan ensimmäisten päivien tärkein taistelutehtävä. Sen tuli katkaista ”Käytävä”, tuhota siellä oleva voimakas puolalainen voimaryhmä ja ottaa yhteys Itä-Preussin armeijaan 4. armeijan päävoimien hyökkäys suunnattiin kaakkoon Thornin- Graudenzin suuntaan, ja huolimatta siitä, että tämä alue oli lujimmin linnoitettu, kehittyi 4. armeijan hyökkäystavattoman hyvin, ilmavoimien tukeman panssarin raivatessa tietä.

-Von Küchlerin 3. armeijan pävoimien Itä-Preussista suuunnattu hyökkäys kehittyi myös hyvin, sillä 2.9. iltaan mennessä olivat joukot päässeet Mtawan korkudelle. Pienimmin voimin hyökkäsi tämä armeija lounaisen Kulmin suuntaan, saaavuttaen 2.9. kuluessa Graudenzin maaston.

Kahden ensimmäisen vuorokauden taistelut olivat saksalaisten kannalta kehittyneet operatiivisten laskelmien mukaisesti. Puolalaisten kohdalla tilanne oli jo huomattavsti synkentynyt. Vaikeudet kahden ensimmäisen taistelupäivän aikana tuntuivat lähinnä siinä, että yhtenäinen taistelunjohto puuttui. Saksalaisten panssariaseen ja ilmavoimien yhteisoiminta sekä niiden sanalla sanoen toivottomalta näyttävä ylivoima oli puolalaisille yllätys. Puolalaisten taistelun toivottomuutta osoittaa suorastaan järkyttävästi eräs taistelu Itä-Preussin suunnalla, jolloin puolalainen ratsuväki kävi teräasein vastahyökkäykseen saksalaisia panssareita vastaan. Urheutta ei puolalaisilta puuttunut.

Syyskuun 5. päivän iltaan mennessä oli saksalaisten maavoimien hyökkäys kehittynyt seuraavasti:

-Listin 14. armeijan oikea sivusta oli ylittänyt Beskidien vuoriston ja saavuttanut Neu Sandezin korkeuden. Armeijan vasen sivusta oli lähestymässä Krakovaa.

Reichenaun 10. armeijan hyökkäys jatkui nopeaa vauhtia varsopvaa kohti. Sen suoraan itään hyökkäävät osat ylittivät Pilica-joen ja koilliseen hyökkäävät päävoimat saavuttivat 5.9. illalla Petrikaun kaupungin.

-Blaskowitzin 8. armeija ylitti 5.9. Warthe-joen Sieradzin kohdalla jatkaen hyökkäystä Lodzin suuntaan.

-Klugen 4. armeijan joukot olivat saartaneet ”Käytävässä” kaksi puolalaista divisioonaa (8. ja 27. divisioonan) sekä yhden ratsuväkiprikaatin Konitzin itäpuolisessa maastossa sekä katkaisivat ”Käytävän” ja ylittivät Weikselin Marienwerderin pohjoispuolella ja valloittivat tämn kauungin. Klugen armeijan äärimmäinen oikea siipi valloitti Brombergin kaupungin jatkaen hyökkäystään Kutnon suuntaan.

–Küchlerin 3. armeijan joukot olivat 5.9. iltaan mennessä saavuttaneet Narew- joen valmistuen sen ylimenoon.

Puolalaiset joukot olivat kaikilla suunnilla peräytymässä: ”Käytävässä” oli suurehko voimaryhmä saarroksissa ja tuhon edessä. Saksalaiset olivat puhkaisseet ”Käytävän”.

Syyskuun 8. päiovän iltaan mennessä oli saksalaisten hyökkäys kehittynytn seuraavasti:

-Listin 14. armeijan vasemman sivustan joukot vvalloittivat krakovan 6.9. ja ylittivät Veikselin alkujuoksun Krakovan itäpuolella. Armeijan oikean sivustan joukot olivat valloittaneet Gorlicen ja Tarnowin kaupungit sek 8.9. iltaan mennessä saavuttaneet linjan Jasto-Rzeszow- Dunajee-joki. Hyökkäys jatkui Sanokin, Jarostawin ja Sandomierzin suuntaan.

-Reichenaun 10. armeijan hyökkäys eteni tavattoman nopeasti. Sen oikean siiven panssarijoukot valloittivat Kielcen ja Sandomierzin sekä ylittivät Veikselin Sandomierzin kohdalla 8.9. Puolalaisten selustaan murtautuneet panssarit saartoivat pakenevat puolalaiset Radomin maastoon. Armeijan vasemmalla sivustalla Varsovaa kohti hyökkäävät päävoimat saavuttivat Lodzin itäpuolisen maston, ja sen panssarikärki pääsi aina Varsovan esikaupunkeihin saakka, mistä se tosin vielä silloin vaivatta torjuttiin.

-Blaskowitzin 8. armeijan joukot valloittivat 8.9. Lodzin kaupungin, armeijan hyökkäyksen jatkuessa nyt pääosin Kutnon suuntaan.

-Klugen 4. armeijan hyökkäys jatkui edelleen kaakkoon Kutnon suuntaan: Konitzin itäpuolelle saarretut puolalaiset divisioonat antautuivat 6.9. Tästä ”Käytävän”-motista saksalaiset saivat 16 000 vankia ja yli 100 tykkiä sotasaalista. ”Käytävän”puhdistus pohjoista kohden jatkui suhteellisen hitaasti, sillä vasta 14.9. valloittivat saksalaiset Gdynian kaupungin ja 19.9. sen sataman.  Helan niemimaan urhea, pieni varuskunta piti puoliaan aina 1.10. saakka.

-Küchlerin 3. armeijan hyökkäys oli 8.9. mennessä saavutttanut Bug-joen pohjoispuolisen maaston. 7.9. teki puolalainen ratsuväki Suwalkin eteläpuolisessa maastossa vastahyökkyksen Küchlerin vasenta siipeä vastaan, mutta Saksan ilmavoimien tiedustelu totesi hyökkäysvalmistelut niin aikaisessa vaiheessa, että vastahyökkäys torjuttiin nopeasti, saksalaisten lähteiden mukaan pääasiassa lentovoimilla!

Puolan armeijan toiminnassa  ensimmäisten kahdeksan taistelupäivän aikana on todettavissa varsin sitkeä vastarinta Mtawan suunnalla, missä Küchlerin armeija hyökkäsi Varsovan itäpuolista maastoa kohti. ”Käytävän” armeijan joukot olivat täydessä paossa Kutnon ja Modlinin suuntiin, missä ne pian saarrettiin. Kielcen suunnalla puolalaiset yrittivät vastahyökkäystä, mutta heidät lyötiin, ennenkuin tämä vastahyökkäys oli päässyt edes kunnollisesti alkuun, ja nämä joukot saarrettiin pian Radomin luona. Suurinta ihmetystä herättää puolalaisten vahvan Posenin armeijan toimettomuus. Saksalaisten hyökkäys sivuutti tämän armeijan sekä etelästä että pohjoisesta, mutta tämä armeija ei käyttänyt tilaisuutta hyväkseen. Se perääntyi vähitellen Varsovaa kohti ja joutui sittemmin saarroksiin Kutnon luona. Saksalaiselta taholta on mainittu, että Blaskowitzin armeija sai 7.-9.9. torjua puolalaisten suurhyökkäyksen, jonka Posenin armeija olisi suoritanut Lodzin luoteispuolisessa maastossa. Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole täysin luotettavia.

Syyskuun 11. päivään mennessä oli saksalaisten hyökkäys kehittynyt seuraavasti:

-Listin 14. armeijan oikea sivusta oli kaikilla kolmella hyökkäyssuunnallaan saavuttanut ja ylittänyt San-joen, nimittäin Sanokin, Jarostawin ja Sandomierzin kaakkoispuolisessa maastossa.

-Reichenaun 10. armeija oli saavuttanut Varsovan lounais-ja eteläpuoleisen maaston linjalla Lowicz – Skierniewice – Varsovan eteläiset esikaupungit. Radomin motin saartorengasta kiristettiin yhä tiukemmaksi, ja tällä suunnalla taistelevat joukot ylittivät Veikselin Radomin koillispuolella.

-Klugen 4. armeijan joukot saavuttivat Kutnon-Modlinin maaston, missä Kutnon ja Modlinin motit olivat syntymässä Varsovan itäpuolisen maaston koillisesta käsin sekä Siedlcen kaupungin Varsovan itäpuolella.  Varsovan saartorengas oli nyt sulkeutumassa myös idästä.

-Blaskowitzin 8. armeijan hyökkäys suuntautui Lodzin valloituksen jälkeen suoraan pohjoiseen, Kutnoa kohti.

Puolan sotaretken ratkaisevat operaatiot tapahtuivat syyskuun 9.-11. päivinä, jolloin puolalaisten päävoimat saarrettiin muutamiin suurehkoihin saartorenkaisiin. Samalla oli koko Veikselin länsipuolinen maasto joutunut saksalaisten haltuun ja hyökkäyksen ensimmäinen vaihe siten päättynyt. Sotaretken seuraavana vaiheena oli Veikselin itäpuolella olevien puolalaisten joukkojen jäännösten tuhoaminen sekä sen länsipuolella olevien suurten mottien laukaiseminen.

Syyskuun 10. päivään mennessä oli hyökkäys kehittynyt seuraavasti:

-Listin 14. armeijan joukot olivat etelässä saartaneet Lembergin kaupungin ja sen vasemman sivustan joukot saartoivat Lembergin ja Lublinin puolivälissä olevassa maastossa Zamoscin luona Puolan eteläarmeijan joukkojen jäännökset, vahvuudeltaan 2-3 divisioonaa.

-Reichenaun 10. armeijan oikean sivustan joukot jatkoivat etenemistä Veikselin yli saavuttaen 10.9. Lublinin länsilaidan.

-10., 8. ja 4. armeijan joukot kiristivät Varsovan länsipuolella olevaa saartorengasta, katkaisten sen kahdesta paikasta, niin että syntyi kolme pienempää mottia, nimittäin Varsova, Kutno ja Modlin.

-Kühlerin 3. armeija saartoi osillaan Varsovan idästä päin ja jatkoi osillaan hyökkäystä Brest- Litovskin ja Bialystokin suuntiin, valloittaen molemmat kaupungit.

(VENÄJÄ YHTYY SOTAAN (s. 79)

Venäläisten liittyessä sotaan 17.9. 1939 oli Puola jo luhistunut…)

KOMMENTTINI:  Huhtalan tekstissä mainittuja paikannimiä 1939

KOMMENTTI: Pauli Huhtalan tekstissä mainittuja paikannimiä 1939

Bialystok

http://www.bialystoker.org/bialystok.htm

https://www.youtube.com/watch?v=4VP9a7yBnvc

https://www.youtube.com/watch?v=TL1FluE96YU

https://www.youtube.com/watch?v=sujUvQtmxyk

Beskidien vuoristo, Beskides, https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Jordan%C3%B3w

Brest- Litovsk, https://en.wikipedia.org/wiki/German%E2%80%93Soviet_military_parade_in_Brest-Litovsk

Bromberg = Bydgoszcz, https://de.wikipedia.org/wiki/Bromberger_Blutsonntag

https://www.geni.com/projects/Jewish-Families-of-Bydgoszcz-Formerly-Bromberg/23813

Dunajec joki, Slovakian ja Puolan rajamaassa ,

https://books.google.se/books id=KFhvBAAAQBAJ&pg=PT76&lpg=PT76&dq=Dunajec+region+1939&source=bl&ots=G-3yMPL15h&sig=htGGTcPIZeI-Iw5abL-uehTTbEA&hl=sv&sa=X&ved=0ahUKEwiGw8W76JnUAhVI3CwKHaoUBSIQ6AEIaDAI#v=onepage&q=Dunajec%20region%201939&f=false

https://en.wikipedia.org/wiki/Jurg%C3%B3w

Czestochowa , https://en.wikipedia.org/wiki/Cz%C4%99stochowa_massacre

Gorlice, http://kehilalinks.jewishgen.org/Gorlice/gorlice.htm

Gdynia, http://www.sztetl.org.pl/en/article/gdynia/5,history/

https://www.librarything.com/subject/Holocaust%2C+Jewish+%281939-1945%29%09Poland%09Gdynia%09Personal+narratives

Graudenz = Grudziadz https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Grudzi%C4%85dz

http://www.iajgsjewishcemeteryproject.org/poland/grudziadz.html ( Keskitysleiriksi, joka oli Stuttgartin leirin alaleiri) )

Hela, http://www.feldgrau.net/forum/viewtopic.php?t=32039

Jarostaw, https://en.wikipedia.org/wiki/Jaros%C5%82aw

Jasto-Rzeszow-Dunajec joki https://www.cambridge.org/core/journals/austrian-history-yearbook/article/jews-of-galicia-under-austrianpolish-rule-18691918/AD5D2FCDCE88F9A7D72462F44B717577

Jaslo= Jassel , https://en.wikipedia.org/wiki/Jas%C5%82o

https://he.wikipedia.org/wiki/ Jehudei Jaslo

Jews of Jaslo, Memorial https://www.amazon.com/History-Jews-Jaslo-Memorial-Community/dp/1939561086

KehilaLinks: YASLO,http://kehilalinks.jewishgen.org/krosno/krosnojaslo.htm

Kattowitz= Katowice, https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Katowice

Kattowice- Pleissin linja Kts. Myös aiempi historia: https://en.wikipedia.org/wiki/Silesian_Uprisings

Plessin piiri, Kreis Pless, https://de.wikipedia.org/wiki/Kreis_Ple%C3%9F

Alt Berun Nikolai = Mikolow, Pleß = Pszcyna

Kielce, https://fi.wikipedia.org/wiki/Kielce

Konice =Chojnice, https://en.wikipedia.org/wiki/Chojnice

Krakova =Cracow, http://www.krakow.pl/english/jewish_krakow/25763,artykul,history_of_krakow%E2%80%99s_jews_until_1939.html

http://www.levandehistoria.se/fakta-om-forintelsen/forintelsen/ghetton/krakow-ghetto

Kulm= Culm= Chelmno https://en.wikipedia.org/wiki/Che%C5%82mno

Kutno, https://en.wikipedia.org/wiki/Kutno

Käytävä= Korridor

https://fi.wikipedia.org/wiki/Puolan_offensiivi

Lemberg, https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Lw%C3%B3w_(1939)

Lodz, https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_%C5%81%C3%B3d%C5%BA_(1939)

Lowic, https://www.silaobrazu.pl/single-post/2012/09/11/%C5%81owicz-1939-We-Remember

marienwerder proposal” of Hitler = Judefrei

https://books.google.se/booksid=MZzY8sG8yNsC&pg=PA795&lpg=PA795&dq=Jews+of+Marienwerder+1939&source=bl&ots=pCUbFlDRU-&sig=NNXYidlS7njL_TUBre5LcWKtiNE&hl=sv&sa=X&ved=0ahUKEwiat5mP7JnUAhVIBiwKHRBcA8QQ6AEIVjAG#v=onepage&q=Jews%20of%20Marienwerder%201939&f=false

Marienwerder = Kwidzyn http://www.sztetl.org.pl/en/article/kwidzyn/5,history/

Modlin, https://sv.wikipedia.org/wiki/Modlin

https://en.wikipedia.org/wiki/Modlin_Fortress

Mtawa, http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/World+War+II+1939-

(Mokra ja Mtawa ja Bzora-joki)

45https://books.google.se/booksid=aexmzNQKysEC&pg=PA53&lpg=PA53&dq=Mtawa+1939&source=bl&ots=26HB_QSlP6&sig=i3KEhsw2NEAKheiEPApdxSPUmWI&hl=sv&sa=X&ved=0ahUKEwiTmM3Q0pnUAhWDlSwKHdMfAvoQ6AEINDAB#v=onepage&q=Mtawa%201939&f=false

Narew- joki, https://www.tracesofwar.com/sights/73586/Memorial-Battle-Group-Narew.htm

https://books.google.se/books?id=SSPOAwAAQBAJ&pg=PA9&lpg=PA9&dq=Narew+trgion++1939&source=bl&ots=rZ8vYmXcHC&sig=bwVX6uPtLve2X7z6rruWuZlOP2o&hl=sv&sa=X&ved=0ahUKEwjFvJXS15nUAhWGhiwKHWRcCVkQ6AEIUTAF#v=onepage&q=Narew trgion 1939&f=false

Neu Sandez = Nowy Sacz ,https://en.wikipedia.org/wiki/Nowy_S%C4%85cz_Ghetto

Muista Anna Sokolovska Z”L.

Petrikau=Pjotrkow= Piotrkow https://en.wikipedia.org/wiki/Piotrk%C3%B3w_Trybunalski_Ghetto

Pilica= Piltz

http://www.sztetl.org.pl/en/article/pilica/13,sites-of-martyrdom/

Posnan= Poznan, http://www.jewishgen.org/yizkor/pinkas_poland/pol6_00147.html

Pommern= Pomerania, http://www.jewishgen.org/yizkor/pinkas_poland/pol6_00147.html

Prosna-joki , Prosnajokivarren kaupunki Grabow http://www.sztetl.org.pl/en/article/grabow-nad-prosna/5,history/

The Prosna is a river in central Poland, a tributary of the Warta river (near Pyzdry), with a length of 217 kilometres (28th longest) and the basin area of 4,925 km2 (all in Poland).Towns Gorzów Śląski , Praszka , Wieruszów , Grabów nad Prosną ,Kalisz ,Chocz

Radom, https://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Radom

Rzeszow = Rjashiv https://sv.wikipedia.org/wiki/Rzesz%C3%B3w

http://blogs.timesofisrael.com/a-city-in-poland-bereft-of-jews/

http://www.sztetl.org.pl/en/city/rzeszow/

Sandomierz, http://www.sztetl.org.pl/en/article/sandomierz/5,history/?action=view&page=3

Sanok https://pl.wikipedia.org/wiki/Historia_Sanoka

http://www.jewsofpoland.com/index.php/free-mini-book/chapter-1-the-jews-of-sanok

Siedlce, https://en.wikipedia.org/wiki/Siedlce

https://sites.google.com/site/myjewishsiedlce/history-and-more/-939

http://www.holocaustresearchproject.org/ghettos/siedlce.html (Siedlke Ghetto 10.10.1939

Sieradz = Schieratz= Syradia, https://fi.wikipedia.org/wiki/Sieradz

Warte-joki, District Warteland https://www.ushmm.org/wlc/en/article.php?ModuleId=10005469

Skierniewice , https://www.skierniewice24.pl/index.php/grupa-rekonstrukcyjna/item/695-skierniewicki-wrzesien-1939r

Suwalki , http://kehilalinks.jewishgen.org/Suwalki/History.htm

Tarnow, http://www.jewishgen.org/Yizkor/tarnow/tar1_808.html

Thorn= Torun https://en.wikipedia.org/wiki/History_of_Toru%C5%84 7.9. 1939 invasoitu.

Warta- joki, https://en.wikipedia.org/wiki/Reichsgau_Wartheland

Zamosc, https://en.wikipedia.org/wiki/Zamo%C5%9B%C4%87

Muistiin 31.5. 2017

 

Leabright's Blog

Just another WordPress.com weblog

WordPress.com

WordPress.com is the best place for your personal blog or business site.

%d bloggers like this: