HUHTALA Pauli(1948): Fight about Berlin 1945

without comments

HUHTALA PAULI (1948) Toinen Maailmansota
Taistelu Berliinistä sivut 335-7.

”Venäläisten talvihyökkäyksen kulminoituessa Oder-linjoille saksalaiset ryhtyivät kiireesti varustamaan tätä viimeistä puolustuslinjaansa, ja venäläisten ryhmittäessä joukkojaan uutta hyökkäystä varten jäi saksalaisille muutamien viikkojen hengähdysaika. Huhtikuun 1945 puoliväliin mennessä lännestä hyökkäävät Liittoutuneet olivat Reinin linjan murrettuaan edenneet nopeasti sisä-Saksaan ja venäläisten ratkaisuhyökkäyksen alkaessa saavuttaneet yleisen linjan Dresdenin-Leipzigin-Magdeburgin-Hampurin länsipuolella. Liittoutuneet olivat siis suurin piirtein katsottuna lännessä Elbe-linjalla ja idässä Oder-linjalla.

Venäläiset olivat ryhmittyneet siten, että Stettinin maastossa oleva marsalkka Rokossovskin armeijaryhmä oli valmistautunut hyökkäämään Stralsundin-Wismarin-Rostockin suuntaan Itämeren rannikolla.
Zukovin armeijaryhmä oli Ku(y)strinin maastossa Oderin itäpuolella valmiina hyökkäämään Berliiniin ja marsalkka Konjevin armeijaryhmä Görlitzin-Breslaun maastossa valmiina hyökkäämään osin etelästä Berliinin maastoon ja pääosin suoraan länteen Elbe-joelle.

Venäläisten hyökkäys alkoi Ku(y)strinin suunnalla huhtikuun 19. päivänä 1945, ja he pääsivät nopeasti ja suurin voimin ylittämään Oderin.  Berliinin ja Oderin väliselle 100 km:n alueelle saksalaiset olivat rakentaneet runsaasti tilapäiviä puolustusasemia, mutta mikään niistä ei kyennyt estämään venäläisten joukkojen vyöryä.

Zukovin joukot saavuttivat etumaisilla osillaan Berliinin itälaidat jo 23. 4.1945 Venäläiset suuntasivat nyt voimia Berliiniä kohti myös pohjoisesta, Stettinin suunnasta, sekä hyökkäsivät etelästä saartaen myös Berliinin länsipuolelle; niin että kaupunki oli 25.4.1945 mennessä täydelleen saarrettu.

Saksalaiset puolustivat pääkaupunkiaan erityisen sitkeästi, mutta taistelu oli toivotonta, koska venäläiset olivat aivan ylivoimaisia. Venäläisten materiaalipanos Berliinin valloituksessa oli huomattavan suuri, eivätkä saksalaiset puolustusjoukot, jotka suurimmaksi osaksi olivat vasta äskettäin palvelukseen kutsuttuja kotijoukkoja, kyenneet torjumaan venäläisten hyökkäystä.

Kymmenkunta päivää Berliinissä riehuivat katutaistelut, mutta 3.5. 1945 Berliinin kaupunki oli venäläisten hallussa.

(Berliini antautui 2.5. 1945).

Kommentti.

Tästä Huhtalan tekstistä katsoin aiheesta “Stettin”, mitä on siellä tapahtunut natsiaikana, samoin sen ympäristössä olevissa kaupungeissa kuten Grabow, Greifenhagen, Altdamm Oder-joen varrelta ja niistä löydöistä on artikkeli tältä päivältä  23 Jan 2009 Posts Arkiv  ja ne voi saada esiin  päivän tai kaupungin nimen avulla. Näissä on linkit .  Nämä alueet ovat lähinnä juutalaisten  täystuhon alueita, mutta niiltä  osin mikä oli Suur- Saksaa lähti 1933-1939  juutalaista väkeä pois maasta yli 400 000 emigrantteina ja heiltä voi olla muistelmia kirjallisuudessa näistä seuduista varhaisina  kotiseutuina.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Leabright's Blog

Just another WordPress.com weblog

WordPress.com

WordPress.com is the best place for your personal blog or business site.

%d bloggers like this: