RUNOJA aiheesta kansanjohtaja JOOSUA, Joosua on Joosefin sukukunnasta, Efraimin sukuhaarasta,  strateginen henkilö kuten Joosef, Jaakobin ja Raakelin esikoinen,  koko Israelin kansan olemassaololle, existenssille maapallolla. 

1. JOOSUA, Israelin kansanjohtaja Mooseksen jälkeen

I ( Joosua elvyttää Mooseksen opetuksen seuraavalle sukupolvelle, kuten Moosess käski)

JOOSUA työssään Eebalilla
jäljentää  Mooseksen kirjoitusta
aamusta iltaan ahkeroimalla
tarkasti jokaista opetusta (Joosua 8: 30-35)
yön tullen työstään levähtäen,
nuoruudestansa uskollinen,

yllänsä tuikkii tähtinen taivas
-On kansa kuin tähtisikermäinen.
..
Hän muistaa kun Mooses vuorelle nousi
kanssansa kansan valittuja,
Aaron ja poikansa Herran työssä
ja seitsemänkymmentä vanhinta.
He nousivat kerran  Hoorebin yössä
Mooseksen keralla laaksosta,
jossa he juuri Liiton kansana
antoivat  Herralle lupausta
ja  tahtoivat kuulua  Israeliin:.
Hän ylensi kansansa taivaallisiin. 


Uskonvahvistuslahjana saivat
katsella  hetken taivastaan.
Jumala  avasi kaikkien silmät
hetkeksi niinkuin Elisan,
He näkivät  Jumalan jalkojen alla
safiirinsinisen alustan
ja Jumalan kirkkaus kirkas kuin taivas
vahvisti heidän uskoaan.

Palasi sieltä vuorelta laaksoon
vanhinten joukko jo riemuissaan.
Jumalan luona he saivat ruokaa
ja taivaista juomaa nauttia.
Ei enää henki kenenkään huokaa.
On saatu nälkään näkyjen ruokaa.
Valoin on luvattu Jumalaa totella.
Voitetaan nyt koko esteinen maailma! (II M 24: 1-14)

II (Joosuan ainutlaatuinen uskollisuus Jumalan tahdolle)


Mooseksen kanssa JOOSUA yksin
taivalsi vuorelle ylempään.
Toiset jäi riemua pitämään laaksoon,
nyt Jumalan olemus kun  tiedetään.
Laskeutui vuorelle pilvi ja pimeys.
JOOSUA Moosesta odotti,
valmiina heti kun kutsunsa kuuluu
-vettä ja leipää hän taritsi.
(II M 24: 13  , II M 32: 17)

Niin – Sitten valmistui Ilmestysmaja,
päivät ja yöt  siellä asustaen
JOOSUA palveli Moosesta kaikessa
uskollisesti ja totellen
Kuin oma poika on Moosekselle
JOOSUA kaikessa apuna.
Nuorena oppi  hän vanhurskauden
ja elämään Jumalan tahdossa. (II M 33:11)..

Mooses kirjoitti kirjaan sanat
ja asetti virkaansa uskollisen:
JOOSUA johtaisi kansansa kotiin
Mooseksen ohjeita noudattaen. (V M-31: 22- 30).
Joosua ei ollut uskossa heikko,
kun Mooses hetkeksi kääntyi pois.
Aaronkin taipui ja kultaisen vasikan
Jumalan sijasta valinnut ois.


III (Joosua johti kansan yli Jordanin ja asetti ylityskohtaan muistokivet joen pohjaan ja Gilgaliin).

JOOSUA pohti Mooseksen virttä
ja Mooseksen siunaussanoja.
Ei ole asia yhden miehen,
ei yhden kansan  historia.
Jumala rakastaa luomiaan kansoja
Kädessään kaikki pyhät on.
Kaikkien luotujen kansojen sieluun
Jumalan kaipuun Hän luonut on.


Jumalan tietoa, oppia etsii
sielut kansojen joukosta.
Etsivät, hakevat totuuden juurta,
ottavat oppia sanoista. (V M. 32: 8-9, 47.)  (Jes.49)
Mooses on antanut kansallensa
perinnön, mikä on  ihana-
JOOSUA tietää, mitä on vastuu,
kun käveli Jordanin rannalla.


Aine jo totteli Jumalan sanaa.
Jordankin katkesi juoksussaan.
Jordaninylitysmuistoksi kantoi
heimot ne kivetkin olallaan.
Pyhän Maan puolella kun nukkui kansa
Gilgal yöpymispaikkanaan,
aamulla  paasia kaksitoista
ei sallinut   hetkessä unohtamaan.


JOOSUA  itse Pyhän Maan puolelta
nosti myös kiviä olalleen
Asetti Jordaniin kaksitoista
ja siellä ne ovat  yhä edelleen. (Joos.4: 1-9 )
Maan kivet ensiksi Jumalan tahtoon
JOOSUA kasteessa   asetettiin..
Nyt vasta kansakin erämaan jälkeen
Pääsiäisjuhlaansa pyhitettiin.. .  (Joos. 5: 10-12).

IV (Joosua kulkee virran rantaa mietteissään Pyhän Maan puolella)


Penuel Jumalan Kasvojen Enkeli enkeli
Jordan virtoja  vartioi.
Nyt siellä virtaavan vetten alla
on portti, mi lapset  kotihin toi.
Portilla- -tiedetään-  enkeleitä,
miekat on niillä paljastetut.
JOOSUA muistaa  myös  Jaakobin painin,
polvesta polveen kertaillut.  (I M. 32: 24-32.)

JOOSUA kulkee aatoksissa.
Jordan taas virtaa uomassaan.
Paljon on edessä johtamista,
Hän seisahtuu sitten havaitsemaan
On edessään  väkevä miekkamies,
ei ole miekkansa  tupessaan.
Puolesta, vastaanko kuka ties?
JOOSUA kiiruhtaa  tunnistamaan.


“En!”  sanoo  Väkevä Joosualle
-ei  puolesta eikä vastaankaan.
vaan uskollinen on Jumalalle –
Päämies  Sebaot- joukoistaan.
Oli kansa  taas juhlinut  aivan juuri
Liittoon astunut, joukko suuri,
täyttänyt kaikessa  Mooseksen lain,
Pääsiäisen ja Lauantain. 

“Olen juuri tullut”, enkeli sanoi.
JOOSUA heti  Jumalan sanaa
heittäyin maahan kumartain anoi
Epäuskoon ei tuhlannut   aikansa janaa.
Kuten  Mooses kohdaten Jumalan kerran
-saman sai kuulla nyt   JOOSUA-
Riisu kenkäsi , on sana Herran
Pyhä on maa , jolla seisot sa. (Joos. 5: 13- 15). 


Niin JOOSUA tunsi Jumalansa:
Vain käskyn lyhyen  tarvitsi
Läsnäoleva taivaastansa
puhui, ja JOOSUA  totteli.
…..
JOOSUA  Eebalin vuorella
jäljensi  aivan tarkalleen
ne opetukset  Jumalan laista,
ne kirjoitukset Mooseksen.

(Kirjoitettu 16.1. 2014

(JOOSUAN tehtävä ei ollut tehdä mitään uusia laintauluja, Kymmentä Käskyä, vaan  jäljentää Mooseksen opetuksen  laajoja  pykäliä,    Lain opetuksia   MISHNE TORATH MOSHE  ).

2. Kansanjohtaja Joosua, (Hoosea ben Nun ) Joosefin sukukunnasta

Oli Mooseksen apuna suurena
erämaan pitkällä matkalla
Joosefin heimosta siunatusta
Efraimin suvusta valitusta
poikanen nuori ja ihmeellinen-
heijastus Joosefin nuoruuden.


Sykki hänessä sydän kuin Joosefin
ikikaipuuta,  toivoa takaisin
kunnaille Luvatun Ihanan Maan,
jossa kerran kauniissa viitassaan
nuori Joosef vaelsi iloiten
isä Jaakobin asiat toimitellen. 


Isä Jaakob iässään korkeassa
Egyptin suuressa maailmassa
antoi pojalleen jokaiselle
ikisiunauksen  elämän vaellukselle.
Sukukuntineen  kaksitoista lasta
sanat tarkasti muistavat historiasta.
Ja Joosua Joosefin heimosta
sädehti Jaakobin siunausta.(I M. 49:22-26)


Oli HOOSEA ennen hän nimeltään.
Sen nimen sai vauvana isältään.
Vaan Mooses kun  hänessä   Joosefin näki
JOOSUAKSI nimitti- ja niin koko väki.
Niin  hänessä  Joosefin viittakin
taas loisti  ja entistä kauniimmin.
Kuin Joosef  isäänsä  totellen
oli Joosua kaikessa uskollinen.

Kun Joosef kaivossa itkussaan
joka veljen pettämä, kauhuissaan
isäänsä huutaa kaivosta,
ei kuule Jaakob, ei  aavista.
Jo Raakel  äitinsä  kuollut on
Veli Benjamin, pieni ja avuton.
vaan Jumala  kaikkitietävä
enempi  näki, ja vietävä
oli  kansan pelastus ainoa
kuin orjana  orjien joukossa.
Sillä Jumalan myllyt ne hitaasti jauhaa,
ihmiset päättää ja kansat ne pauhaa,
vaan kaikessa  Jumala uskollinen
valmistaa täyden pelastuksen.(I. M. 45: 7-8).

Raakelin lapset palaavat kerran
On ensirakkaus ihmeellinen
Kirjavan viitan  säihkeitten verran
voi nähdä säteitä  paluun sen. (Jer. 31: 16-17)

3. JOOSUA ja Eebalin lainkivet . Joosuan osuus Mooseksen opetuksen siirtämisessä seuraaville sukupolville.

Eebalin vuorella suuri on työ
varhain kun aamuisin valkenee yö.
Aurinko hehkuttaa säteillään
ja miehet käy kiviä siirtelemään.
Etsivät vuorista paasia suuria,
leikkaavat kiviä kuin tehden muuria,
valkeiksi kiviä kalkitsevat
ja kivet kuin  pylväiksi  kohottavat.

Sitten on pappien johdolla
laintaulujen kirjainten opettaja
ja  kirjurit vuorossa talidoillaan
Lain  sanat paaseihin  tallentamaan.
Pois ei jää  yhtään kirjainta
Mooseksen saamasta sanomasta.
Kuin Hoorebin vuorella Mooses kerran,
niin kirjurit  kansan on kynänä Herran.

Kirjaimet taidoin ne tallennetaan
kalkkiseen kivehen valkeaan.
Eebal   kuin kääröstä aukeni
ja on kuin Laintaulu – kapunki.
Kansa voi kulkea kirjassansa
kuin sitten vuosissa tuhansissansa.
Jumalan sanaa on kaikkialla
ja taivas on lähellä, matalalla.

Aurinko kiertää radallansa
Eebalin  lamppuna valoillansa.
Kuu, tähdet kun yöllä säteilevät
niin Eebalin kirjaimet kimmeltävät.
Tuulet laaksossa  öisin huhuu,
kuin Mooseksen henkenä  elämää puhuu.
Taivaasssa tähtien  valtavat kaaret
kattavat kruunullaan Laintaulu- saaret.

Laaksoissa teltoissaan  nukkuu kansa.
Vain Joosua valvoo aatoksissansa.
Joosefin paluu on toteutunut
On Joosefin valtikka   Joosuan nyt:
kansasta vastuu kuin ruhtinaalla
tai Jumalan kansan  kuninkaalla
Joosua kaikessa uskollinen,
suoritti palvelun täydellisen.
(V M. 34: 9. Joosua 1: 8..Joosua 8: 30- 35.)

Kirj. 15.1. 2014

4. Kansanjohtaja JOOSUA ja sukupolven vaihdos

JOOSUAN jälkeen on elämää
sitä polvesta polveen viriävää
Jumalan Virsi on uudestaan
virinnyt polveen kasvavaan.
Ei Mooses Nebolle noustessaan
jätä kansaa kuolemaan, kadottumaan,
Siksi valitsi kansanjohtajan
Joosuan, sielujen pelastajan.

Siitä opista meillä on Raamattu,
virsikirjakin suomeksi laulettu.
Ja polvesta polveen uudestaan
suomalainenkin uskoo Jumalaan.

On Joosuan kansan uskolla
ikivanhat Sanassa juurensa, (V M6: 1-25)
Tähtitaivaitten tähtenä kuitenkin saa
suomalainenkin uskon sen omistaa.(Daniel 12:3)

Vanha kansa kun katoaa Nebolleen
olkoon Joosuan kaltaiset edelleen
uuden kansan oppaana nousevan,
sukupolven, isiään paremman,
joka oppii sieluja pelastamaan
Aabrahamin lapsiksi kasvattamaan.

Sittenkun päämiehet kokoontuvat
Aabrahamin Jumalan tunnustuvat,
maan kilvet on Jumalan hallussa
a ilosta soi silloin pasuuna. (Psalmi 47)

Kirjoitettu 13.3. 2014

5. Joosua on Raakelin esikoisen Joosefin suvusta , Efraimin  sukujuuresta . Joosefin ja Joosuan henkilökohtainen strateginen osuus Israelin historiassa.

Jaakobin poikana Leeasta syntyi Ruuben Harranissa
Abramin veljen heimossa,  Rebekan sukulaisissa
Kun oli sukuhäät vietetty suuret,solmittu Abramin, Naahorin juuret,
Ruuben on uuden aamun koitto, Terahin suvun unelmain voitto.
esikoinen Terahin juuresta, sukunsa Kaldean Uurista.

Laaban nyt myhäilee tyytyväisyyttä, veljen tehtävän täydellisyyttä,
kun siskolleen lahjaksi miniät antaa, ja sukuaan tukee ja todella kantaa.
Laaban on Naahorin kaupungissa ruhtinas, suvussaan aramissa..
Jaakobin vävyksi sulattaa taloon, Kaksoisvirtojen runsauteen, valoon.
Iisakin pojalle tehtävät antaa, sukunsa valtikkaa Laaban niin kantaa.

Jaakob paimensi lampaita ja vuohia ja aaseja
ja kameleita, karjaa muuta,valvoi monta uutta kuuta.
Kaikessa hän menestyi ja Laaban aivan hämmästyi,
kun vanhat kotijumalat ei olekaan ne parhaimmat.

Ruuben esikoisena on Jaakobilla Leeasta.
Bilhasta on hällä
Daan, Bilhanensi poikana .
Esikoinen kolmaskin nyt Jaakobille annettiin.
Gaad on Silpan ensilapsi, esikoinen, kultahapsi.
Esikoinen
Raakelin syntyi mailla Naahorin.
Hän on
Joosef, toivottu, rukoiltu ja taisteltu.

Sitten tuli Jaakobille unessansa enkeli,
puhutteli nimeltä ja Jaakob hälle vastasi.
Sanoma nyt Jaakobille unen kautta annetaan.
Taivaassa jo kiiruhdetaan Liiton lasta palaamaan.
“Nouse nyt ja lähde tästä” – tästä maasta Naahorin,
“synnyinmaahas palaa jälleen”Aabrahamin, Iisakin.

Miniät on valmiina: Raakel, sekä myös Leea.
Silpa, Bilha kiiruusti tavaroita pakkaavi.
Monta lasta mukana, yksitoista poikia
Diina– tyttö Leealla hänkin auttaa vaimoja.
Neljä oli vaimoa, neljä esikoistansa.
Urhokas ja komea kasvaa joka pojasta.

Jaakob miettii mielessään esikoisuustehtävää.
Ei pettää tahdo poikiaan, on hidas tässä puhumaan.
Niin sitten vuosi vuodelta kertyi niitä tekoja
tai tekemättömyyttäkin ja sekin sitten punnittiin
ja pahat teot varsinkin ne vaikuttivat aikoihin.
Kun Jaakob kuolinvuoteellaan jakaa siunauslahjojaan
omillensa rakkaillensa, käsinensä, sanoinensa
vaitiolo Jaakobilta on puuttumista kirouksilta.
Jos on hyvin vaikea aivan oikein ratkaista,
käsivarret ristitsee: Herra tietää, tuomitsee,
merkin antaa Jumalasta, Herra tuntee ihmislasta.

Jaakob vihdoin valitsee siunauksetpojilleen:
Efraim kautta Raakelin ruhtinas on Israelin.
Joosef poika Raakelin on kaikken vastuunalaisin
ja kerran piti hengissä myös kaikki omat veljensä.
(I M. 49: 26).

Efraimista Joosua, Jaakobin jo kuoltua,
mailleen saattoi Israelin niinkuin Mooses käskikin. (I M. 49: 1-27.)
sillä aivan kaikessa hän toteutti Moosesta.
Niin luvatuissa rajoissansa Israel on majoissansa:
Tomu Isän Jaakobin koottu
Mamreen Hebroniin
Maille Juudan heimojen, luolaan tammitarhojen.

Luut Joosefin myös mukanaan toi Mooses rajaan Kaanaan maan
Ja
Joosua vei perille ne Samarian vuorille.
On viime lepopaikkanaan
Sikem, Joosef – ruhtinaan.
Efraimin Timnat -Serahiin Joosua myös kätkettiin.

(Joosua 24.luku)

10.4. 2013 Päivitys 14.3. 2014.

6.  JOOSUAN ja KAALEBIN historiasta.

Kaksi valiomiestä,  sukukuntaedustajaa  Israelin erämaavaelluksen ajan 12 sukukunnan  edustajien joukosta

Oli saatu jo valmiiksi Ilmestysmaja. Jumalan pilvi jo laskeutui.
Suojassa, taivaisten ohjeitten mukaan, Jumalan laki nyt tallentui.
(IV Ms. 10: 33-36).
Takana pimeydet, orjuuden pesä, menneisyys katala, kaunainen.
Yllä Jumalan ikuinen kesä, avaruus avara, ihmeinen.
Edessä isien Luvattu Maa: Aabraham, Iisak jo odottaa
Jaakobin lapsia palaamaan konnulle rakkaan kotimaan!
Edessä miehiä tarvitaan, urhoja, joukot valistamaan:
”Katsokaa, minkälaista on maa! Hedelmin meitä vahvistakaa!”
(IV Ms. 13: 21. IV Ms. 13 -1-21.)


SAMMUA, SAAFAT, ja KAALEB tuo kertyvät JIGALIN, HOOSEAN luo.
PALTI ja GADDI ja GADDIEL, SETUR ja NAHBI ja AMMIEL
kutsuivat mukaansa yhden viel´:GENUEL liittyi joukkohon siell´.
Jokainen urho on, valittu, heimonsa päämies, uskottu.


Muistivat muistonsa jokainen, heimonsa kohtalon entisen.
Sammuan suku, se
RUUBENIN on, oli huipuilta hurjan vuoriston.
Jordanin takaa myös polveutuu Genuel,
DAANIN sukupuu.
Saafat on päämies
SIIMONIN, siis aika läheltä kotoisin.
Kaaleb on päämies JUUDASTA ja selvillä kotimaan kartasta.
Hän tietää Makpelan luolan sen, liepeillä Hebronin etäisen.


Kaikki muistavat Iisakin kaivoa, tuossa Rehovotin kulmalla
.ja kaivoa Siiba nimeltään, (mistä sittemmin Beersheba nimetään).
Lie toiveena Mooseksen, johtajan, saada tietoa merkeistä Luvatun maan.
Onko muistojen patsaat paikoillaan, alttarit mainitut kohdallaan.


Lie vikoilleet toisia matkallaan JOOSEFIN  pojat aatoksissaan:
Tuosta lie kulkenut isämme tie, kun Ismael häntä orjuuteen vie.
Ja missä se kaivo on kirottu jonne isämme Joosef ol` viskattu?
Niin, mikä kohtalo silloin olikaan: Tuli Midian Joosefin nostamaan.
Siitä Mooseksen vaimo Sippora kai heimolleen ikisiunauksen sai?
Nyt Mooseksen pojatkin palaavat, he Joosefin kaukaiset auttajat.


Mitä sitten pohtivat miehet tiellä, Setur ja Nahbi retkellä siellä?
On kauempaa heimoinsa sukupuu mistä
ASSERja NAFTALI polveutuu,
tiesivät ettei isien maata matkalla tällä niin tutkia saata.
Asser on vuoriston toiselta puolta, Naftali jostain kaukaa tuolta.
DAANIN suvusta Ammiel kai jo aluksi vaaroista kyllikseen sai.
Jokaisen liskon tunnisti ja kaikkia vaaroja punnitsi.


Hoosea EFRAIMIN suvusta oli tarkka JOOSEFIN tahdosta.
Niin lähtivät miehet etenemään. Oli isäinsä kertomat mielessään.
He kulkivat Siinistä Rehobiin. Iisakin kaivot katsottiin.
Ja sekin Ismaelin kauppatie, mikä Gileadin suuntaan vie.
He kiersivät Iisakin Etelämaan sen jylhät kraaterit suojanaan.
Kasvoiko sielläkin mannapuu, se tamarindi tai jokin muu,
jonka Aabraham sinne istutti kun Etelämaatansa asusti.
He löysivät vieläkin parempaa: jo viini ja viikuna kukoistaa
Ja granaattiomena jalopuu , joka luonnonvoimista uudistuu.


Vaan usko ei elvytä jokaista. Ei nähty näkyjä matkalla.
Ei enkelin miekkaa välkkyvää, ei taivaan joukkoa jylisevää.
Tannerta talloi Luvatun maan jättien joukot vain kavioillaan
rakentain linnoja, korkeita suuria, vartijat kulkien ympäri muuria.
Pelko jo järsii poikien mieltä. Vaikea löytää yhteistä kieltä.
Sammua , Saafat ja Genuel kuin yhdellä suulla vakuuttelee:
Niin kuin itikka olemme vaan, jätti jos kävisi vastustamaan.
(IV MS. 13: 34)
Samaa Paltikin värisi peloissaan, kun vuorilla näki Jebusin maan.
Setur ja Gaddiel päätänsä puisti, vaan
Kaaleb ja Hoosea napinat suisti.
Jigal ja Ammiel kuvailee vihollisheimot ja mainitsee
kanaanit tuolla ja Jordanin puolla ja amorit, heetit ja jotkut muut.
(IV MS. 13: 29).
Siellä voi sodassa kansamme kuolla ja meistä ois jäljellä tuskin luut.
Siellä ne syövät jo toisiansa. Vain makupala olisi meidän kansa.
Niin kävi sitten kuin kerrotaan. Kotimaahansa kaipaava kansa nyt vaan
parkua alkoi ja itki sen yön valmiina ottamaan orjuuden työn.
Raukeni sydän ja sammui usko, selän taa suistettiin aamurusko
valmiina oltiin taas raadantaan, pyramidia uutta vain  kokoilemaan
(IV Ms. 14: 1-4) .
ja tekemään linnoja kuolemalle ja olemaan orjana tuonelalle.


Kansanäänestys silloin ei käy, kun uskosta oliivinoksaa ei näy.
Ilman näkyä, profeettaa jokainen kansa on katoavaa.
Ilman
Moosesta, Joosuaa, Kaalebin uskoa vahvistavaa,
kansa kuin hiekkaa Siinain oisi, josta ei Raamattu tietoa toisi.
Ohjetta tässä on meillekin jotain, taistossa aikamme outojen otain.

(IV MS.14: 6-9).
2012-10-27 Julkaistu Kotimaa24 Blogissani
16.3. 2014 päivitys.

Leave a comment

Leabright's Blog

Just another WordPress.com weblog

WordPress.com

WordPress.com is the best place for your personal blog or business site.