Vuonna 2006 juhlittiin johan Vilhelm Snellmannin syntymän 200-vuotisjuhlaa

Suomen Suurlähetystö julkaisi artikkelin JV Snellmannista 11.5. 2006. SITAATTI:

http://www.finland.se/public/default.aspx?contentid=112689&nodeid=36125&contentlan=1&culture=fi-FI
Uutiset, 11.5.2006

Johan Vilhelm Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlavuosi

Tänä vuonna vietetään Johan Vilhelm Snellmanin juhlavuotta. Tammikuusta lähtien on Snellmanin elämään ja hänen toimintansa vaikutuksiin voinut tutustua monissa eri yhteyksissä ympäri maata.

Snellmanin päivänä, perjantaina 12.5.2006, tulee kuluneeksi tasan 200 vuotta tämän suomalaisuuden puolestapuhujan syntymästä. Itse juhlapäivänä järjestetään ympäri Suomea J.V. Snellman -aiheisia tapahtumia, puheita ja juhlallisuuksia. Tapahtumapaikkoina ovat vahvasti edustettuina Snellmanin lapsuuden maisemat Kokkolassa, hänen koulukaupunkinsa Oulu sekä Kuopio, jossa hän julkaisi yhteiskuntakriittistä Saima -lehteään.

J.V. Snellman oli aikansa monipuolisimpia yhteiskunnallisia osallistujia. Hänet tunnetaan niin vahvana poliittisena vaikuttajana kuin myös suomalaisen koulutuksen ja sivistyksen edistäjänäkin. Snellman toimi elämänsä aikana muun muassa tutkijana ja professorina yliopistossa sekä yhteiskuntaa kritisoivana ja valveutuneena toimittajana. Hänet tunnetaan myös eurooppalaisena filosofina, joka kannatti ajan mukaisesti Hegelin ajatuksia, mutta korosti kuitenkin valtion sijasta suomalaisen kansallishengen tärkeyttä sivistyksen edellytyksenä. Myöhemmin Snellman keskittyi Suomen taloudellisten mahdollisuuksien kehittämiseen ja poliittiseen toimintaan. Hän oli uskollinen suomalaisuuden kannattaja ja olikin 1800 -luvun puolivälissä vaikuttamassa ratkaisevasti suomen kielen oikeuksiin sekä oman rahan saamiseen.

Johan Vilhelm Snellman syntyi Tukholmassa 12.5.1806 ruotsinkielisen merikapteenin poikana. Kun Suomi liitettiin Venäjään, halusivat Snellmanin vanhemmat muuttaa Suomeen. Perhe asettui Kokkolaan, silloiseen merkittävään kauppakaupunkiin. Koulua Snellman kävi ainoana kolmesta veljeksestä Oulun triviaalikoulussa, josta hän lähti opiskelemaan Turun Akatemiaan vuonna 1822. Snellman kirjoitti väitöskirjansa vuonna 1835 aiheenaan hegeliläinen filosofia ja Hegelin edustama aatemaailma. 1830- ja 1840 -luvut olivat J.V. Snellmanin pisteliäimmän yhteiskunnallisen kritiikin aikaa. Tuolloin hän toi esiin sekä tutkimuksissaan että työssään dosenttina ja sanomalehtimiehenä osin radikaaleiksikin koettuja ajatuksiaan suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja rakenteista. J.V. Snellmanin tunnetuin teos Läran om staten ilmestyi vuonna 1842.

Snellman asui ja työskenteli Kuopiossa vuosina 1843 – 1849. Tuona aikana hänen julkaisutoimintansa oli varsin vilkasta ja Kuopion ylä-alkeiskoulun opettajana ja rehtorina toimimisen lisäksi hän julkaisi useampaa sanomalehteä. Maamiehen ystävä -lehteä Snellman toimitti sen alkuvaiheessa. Se oli suomenkielinen ja siten myös talonpoikien luettavaksi tarkoitettu julkaisu. Sen sijaan Litteraturbladet ja Saima olivat yläluokalle suunnattuja, ruotsinkielisiä lehtiä, jotka juuri kielivalinnallaan saivat aikaan lukijakunnan valikoitumisen. Saima oli poliittinen lehti, joka otti suorasukaisesti kantaa moniin silloisen yhteiskunnan epäkohtiin. Snellman pyrki Saiman kirjoituksillaan vaikuttamaan yläluokkaisiin lukijoihin, saamaan nämä tietoiseksi kansallisesta identiteetistään ja sitä kautta edistämään suomalaiskansallisen sivistyksen kehittymistä. Saimassa julkaistiin sekä ulkomaiden että kotimaan uutisia painon ollessa jälkimmäisellä. Snellman piti tärkeänä erityisesti suomen kieltä ja kirjallisuutta koskevia uutisia, koululaitosta käsitteleviä asioita sekä kaikkea mikä liittyi kansalliseen sivistyselämään. Saima toimi Snellmanin henkilökohtaisten mielipiteiden äänitorvena, jota hän hyödynsikin arastelematta. Lehdessä julkaistiin myös teräviä kommentteja muiden julkaisujen artikkeleista, ja osa tästä kritiikistä tulkittiin suoranaiseksi pilkaksi kilpailijoita kohtaan. Lopulta Saima lakkautettiin pisteliään yhteiskuntakritiikkinsä vuoksi.

Sittemmin Snellmanin mielipiteet tasoittuivat ja Aleksanteri II:n suuriruhtinasaikana olot muuttuivat muutenkin entistä vapaamielisemmiksi. Vuosina 1856 – 1863 Snellman toimi siveysopin ja tieteiden järjestelmän professorina Helsingin yliopistossa. 1850 -luvulla Snellman jätti kriittiset kannanottonsa ja keskittyi valtiontalouden kehittämistoimiin. Laajan tietopohjansa ja asiaan perehtyneisyytensä vuoksi hänet nimitettiin senaatin jäseneksi vuonna 1863. Vuonna 1866 Aleksanteri II aateloi Snellmanin tunnustuksena tämän ansiokkaasta urasta. Vanhoilla päivillään Snellman jatkoi edelleen suomalaisuutta ajavaa, fennomaanista linjaansa toimittajana ja valtiopäivien edustajana.

Johan Vilhelm Snellman oli naimisissa itseään 22 vuotta nuoremman Jeanette Wennbergin kanssa. Perhe ja koti olivat Snellmanille tärkeitä arvoja. Näistä asioista vahvan mielipiteen ja harvinaisen osallistuvan kannan omaavana miehenä Snellman aiheutti nuorelle vaimolleen tahtomattaan suorituspaineita ja alemmuudentunnetta. Jeanette Snellman myös pyrki sivistämään itseään miehensä oppineisuuden innostamana. Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista viisi eli aikuisikään asti. J.V. Snellman jäi 51-vuotiaana viiden lapsen yksinhuoltajaksi, kun Jeanette Wennberg kuoli lapsivuoteeseen vuonna 1857 ollessaan 29-vuotias. Johan Vilhelm Snellman ei enää avioitunut uudelleen ja kuollessaan vuonna 1881 Kirkkonummella 75 vuoden iässä hänet haudattiin perhehautaan vaimonsa viereen.

Salla Saarela

Juhlavuoden kotisivut

Ulkoministeri Tuomioja: Suomen kulttuuripoliittinen rooli Euroopassa

Lisätietoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman

Lisätietoja: https://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman

Saimalehdestä Kaarela Pekka. Suomen historia TIETOJEN KIRJA V (1945) Sivulta 345.

SAIMA

Nr.51

1846

Till Resp.Prenumeranter:

Utgifvandet af detta blad är instäldt; hvarföre

prenumerationsanmälan för nästkommande år

återkallas.

Utgifvaren

Leabright's Blog

Just another WordPress.com weblog

WordPress.com

WordPress.com is the best place for your personal blog or business site.

%d bloggers like this: