FI_ Finnish History, Finnish Books

• KIRJA

Suomi ja Neuvostoliitto 1917-1942 Osakeyhtiö Suomen kirja. Helsingissä 1942. Helsingin Uusi Kirjapaino Oy ( kappaleita voi löytyä antikvasriaatista)

http://www.arohonka.fi/?p=productsList&iCategory=34&page=5

ALKULAUSE (Sitaatteja)

Suomi ja Neuvostoliitto 1917- 1942 sisältää pääasiallisesti molempien (Ulkoasiainministeriön julkaisemien)  Suomen Sinivalkoisten kirjain I-II  aineiston pohjalla laaditun yhteenvedonomaisen katsauksen itsenäisen Suomen suhteiden kehitykseen itäiseen naapuriinsa. Kirja on alunperin laadittu ulkomaita varten tarkoituksella yhtenäisessä ja helppotajuisessa muodossa selvittää puolustus- ja vapaustaistelumme taustaa niillekin piireille, joita Sinivalkoiset kirjat kaukaisemmalle lukijalle ehkä vaikeasti käsitettävine asiakirjakokoelmineen eivät ole tavoittaneet. Tämä kirja on ulkoasiainministeriömme virallisena julkaisuna äskettäin ilmestynyt Ruotsissa. Koska kyseisessä julkaisussa samalla esitetään eräitä uusiakin puolia maamme poliittisista suhteista Neuvostoliittoon samoinkuin jatketaan Suomen Sinivalkoinen kirja II:n esitystä luomalla silmäys Suomen nykyasenteeseen suursodassa, kustantaja on tahtonut saattaa julkaisun myös suomalaisen yleisön käytettäväksi.

(Tässä ulkoministeriön nimissä tehdyssä alkulauseessa sivulla 3 ei ole allekirjoitusta eikä päivämäärää). Kirjan lopussakaan ei ole kirjoittajan nimeä henkilökohtaisesti).

Sivumäärä 54.

Otsikot ovat 14 ja ne ovat merkattu roomalaisin numeroin I-XIV.

Kuvia on 17 eikä niitä ole numeroitu, mutta niihin liittyy selitys, joten liitän niitten selitykset kappaleitten yhteyteen ja numeroin ne itse.

I.Suomen – Neuvostoliiton suhteet vuosina 1917- 1939.

KUVA 1. Näkymä takaisinvalloitetulta Suursaarelta (Tk. Aarnio)

II.Neuvostoliitto vaatii uudestaan Suomelta alueluovutuksia ja tukikohtia. S. 9-15.

KUVA 2. Marraskuulta 1939. Ministeri J.K. Paasikivi neuvottelemassa ulkoasiainministeri Eljas Erkon luona (Bonney).

KUVA 3.Ministeri Väinö Tanner (Issland)

KUVA 4. Ilmahyökkäys Helsinkiin 30. päivänä marraskuuta 1939. Teknillinen Korkeakoulu liekeissä (Finlandia).

KUVA 5. Ulkoasiainkommissaari Molotov allekirjoittaa 2. päivänä joulukuuta 1939 sopimuksen Suomen kansanvaltaisen tasavallan hallituksen kanssa. Takana vasemmalla Shdanov, Voroshilov, Stalin ja O.W. Kuusinen (Tass)

III. Neuvostoliitto hyökkää aiheetta Suomeen. S. 15-20.

KUVA 6. Kollaan taistelukenttä (Finlandia).

KUVA 7. Suomalaiset ja venäläiset kohtaavat. Rajaneuvottelut Möhkön lohkolla 20. päivänä maaliskuuta 1940 (Tk. Ovaskainen)

KUVA 8. Luovutettua Suomea. Hanko (Pietinen).

KUVA 9. Viipuri.

IV. Moskovan rauha. S. 20-22.

V. Neuvostoliitto vaikeuttaa normaalien Suomen-Venäjän välisten suhteitten syntymistä.S. 23- 26.

VI. Neuvostoliitto ryhtyy rajoittamaan Suomen ulkopoliittista toimintavapautta. S. 27-28.

VII. Neuvostoliitto sekaantuu Suomen sisäisiin asioihin. S. 29-30.

VIII. Neuvostovakoilua tehostetaan. S. 30-32.

IX. Neuvostoliitto harjoittaa taloudellista kiristystä Suomea vastaan. S. 32-37.

KUVA 10. Suomi on joutunut uuteen sotaan Neuvostoliittoa vasaan. Presidentti Risto Ryti pitää 26. päivänä kesäkuuta 1941 radiopuheen Suomen kansalle (Valtion Tiedoituslaitos).

KUVA 11. Tykistötaistelu Suomen ja Neuvostoliiton rajalla.

KUVA 12. Neuvostodiplomaatit poistuvat Suomesta (Pietinen)

X. Neuvostoliitto vaatii oikeutta saada kuljettaa joukkoja ja sotatarvikkeita rautateitse Hankoon. S. 38-41.

KUVA 13. Diplomaattiset suhteet Englantiin katkesivat 31. päivänä heinäkuuta 1941. Englannin lähettiläs Vereker asemalla (Tenhovaara).

KUVA 14. Kesäsota 1941. Vesistön ylitys (Tk. Töyri)

KUVA 15. Viipurin takaisin valloitus 29. päivänä elokuuta 1941. Kenraali Oesch tarkastelee joukkoja (Kivi)

XI.Neuvostoliitto vetää Ahvenanmaan valtapiiriinsä. S.41-45.

KUVA 16. HävitettyäViipuria. Asemarakennuksen rauniot (Tk. O. Pietinen).

KUVA.17. Suomalais-saksalaista aseveljeyttä. Valtakunnankansleri Hitler vierailulla sotamarsalkka Mannerheimin luona ( Tk. Sjöblom)(Tiedetään että kuva on päivältä 4.6. 1942, mutta tätä ei ilmaista tässä kirjassa).

XII. Neuvostoliitto havittelee Petsamoa. S. 45-49.

XIII.Suomi joutuu jälleen sotaan Neuvostoliiton kanssa. S. 49-51.

(Tilannekuvausta luvusta XIII).

”Neuvostoliitto oli perusteellisesti valmistellut Suomen sotilaallista valtausta. Alueelle, jonka suurimmaksi osaksi muodostivat harvaanasutut korvet, Neuvostoliitto oli rakennuttanut kolme rautatietä ja kaksitoista autotietä, jotka kaikki ulottuivat aina Suomen rajalle saakka. Kaikkia näitä liikenneväyliä käyttäen NL oli heittänyt v 1939 joukkonsa vasten Suomen pitkää itärajaa Laatokasta Petsamoon. Mutta Moskovan rauhan jälkeen NL oli yllämainittujen strategisten kulkuyhteyksien lisäksi rakentanut suuren joukon sotilasteitä, jotka huomattavassa määrässä helpottivat uutta neuvostovenäläistä hyökkäystä ja vastaavsti vähensivät Suomen puolustusmahdollisuuksia. Yksistään Sallan suunnalla tavattiin – paitsi rauhansopimuksen edellyttämää rautatietä – viisi uutta sotilastietä, jotka kaikki johtivat suoraan Suomen rajalle. Uusi todiste NL:n Petsamoa koskevista aikeista oli se nelihaarainen tieverkosto, joka Venäjän puolella rajaa ylinnä pohjoisessa johti aina Suomen rajalle. Vain kahdensadan kilometrin levyisellä alueella Suomen rajan itäpuolella-Pietaria ympäristöineen mukaan lukematta – tavattiin yhdeksänkymmentä lentokenttää. Näitten lentokenttien olemassaolo ja lukuisuus, jos mikään todistaa Neuvostoliiton sotilaallisten valmistelujen hyökkäävää offensiivista luonnetta.

XIV. Suomen asenne suurvaltasotaan. Sivu 52.-54.

Tässä kappaleessa toistetaan seuraavat merkittävät tilanteen muutokset.
Englanti katkaisi kesäkuun 14. päivä 1941 Petsamoon suuntautuvan meriliikenteen. Englanti teki täydellisen liittosopimuksen Neuvostoliiton kanssa.
Heinäkuun lopussa 1941 katkesi diplomaattisuhteet Suomen- ja Ison-Britannian välillä. Englanti ryhtyi vaatimaan 22. 9. 1941, että Suomi lopettaisi sotatoimensa Neuvostoliittoa vastaan ja peräyttäisi joukkonsa v 1939 rajan taa kuitenkaan vaatimatta neuvostojoukoilta vastaavanlaista menettelyä.
Englannin hallitus esitti Suomelle ultimaatumin 28. 11. 1941 ja sitten julistaisi itsensä vihollismaaksi 5.12. 1941. Englanti julisti Suomelle sodan 6.12. 1941. Brittiläiset dominiot seurasivat emämaan esimerkkiä. Suomen kansa antoi Englannin käsittää, ettei ymmärtänyt tätä Englannin menettelyä. (Suomalaiset siis sotisivat henkensa edestä)

P-Amerikan Yhdysvaltojen välityksellä Suomi sai elokuun 18. päivänä 1941 Neuvostoliitosta välitettynä tietona tietää, että NL mahdollisesti olisi halukas keskustelemaan erityisrauhasta Suomen kanssa USA;n välityksellä. (Tästä kuitenkaan ei tullut sen pitempää asiaa. Sellainen rauhan haaveilu ei ylettänyt paikalliselle tasolle).

Lokakuussa 1941 USA esitti, että Suomen on suostuttava vetämään joukkonsa vuoden 1939 rajan taa ja tämän Suomi torjui ja ilmoitti käyvänsä VAIN defensiivistä sotaa, puolustussotaa sekä teki selkoa niistä syistä, jotka olivat pakottaneet maan siirtämään puolustuksensa idempään niille alueille, jotka NL oli rakentanut hyökkäystukikohdiksi Suomea vastaan.

Kommentti:

Tämän pikkukirjasen kanteen on painettu Suomen leijonavaakunan ääriviivat vaaleina siniselle pohjalle. Joskus ihmeteltiin, miksi Mannerheimin joukot ulottivat puolustuksen hyvin syvälle itään. Tämä kirjanen selitti asian taustaa. Tarkoitus ei lie ollut jäädä sinne tekemään uusia aluevaltauksia- meillä oli maata kyllin- vaan varmistaa turvallisuus olevaisella itärajalla. Tosin alueella oli suomalaissukuisia heimoja ja alue oli juuri hahmotettua. Tämä kirjanen taisi kuulu niihin ns. kiellettyihin kirjoihin 1942- 1944 aikoihin. Niihin aikoihin Hitler oli kovistanut oman natsisotansa Wanneseen konferenssin jälkeen ja ehkä ajatteli saavansa suomalaisista samanmielistä kansantuhoojaa, mutta suomalaiset halusivat privaatisti sotia NL:ää vastaan ja käyttää aseveljeyden myös niihin tarkoituksiin . Tosin nykyhistorioitsija löytää Suomestakin kuurnien niitä, jotka olivat saaneet hitleriläisen natsismin myrkyn tartuntaa, eikä heille riittänyt pelkkä defensiivinen Suomen itsenäisyyden edestä taistelu ja toisaalta hitleriläiset olisivat välillä sulkeneet ”Mannerheimin klikin” keskitysleiriin uudelleen koulutettavaksi toisiin ajatuksiin (Kerstenin kirjan mukaan) ja pahoittelivat kun eivät tulleet miehittäneeksi Ruotsia.

11.10.2008 16:33

Sensuroidun tiedon vuosilta on tullut viime vuosina paljon dokumentoitua tietoa esiin, muta tässä mainitut peruslinjat ovat  ennallaan.

Päivitys 31.12. 2012