(1) Itämeren vedenlaatu ( miljöö, merivesi)

Käytetyt vedenlaadun mittarit ovat

1. Klorofylliä pintavedessä (mg/l):

2. Liukoinen fosfori pintavedessä (mg/l).

3. Pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus (mg/l)

4. Pohjan läheisen vesikerroksen fosforipitoisuus (mg/l).

5. Saliniteetti.

(2) Suomalainen vedenpuhdistus raakaveden ollessa jokivettä

(3) Minkälaista on hyväksyttävä juomavesi? EU ja JÄSENVALTIOT kuvioissa.

EU on kaavaillut seuraavat ajatukset kirjalliseen muotoon

(4) Missä vaiheessa on Suomen vesitutkimus vuonna 2007? Tietämyksen kasvattamisen vaiheessa!

(5) SUOLAISUUDEN ONGELMA

Meriveden puhdistus juomavedeksi on desalinaatioprosessi nimeltään

Desalinaattorit merivedelle, muulle vedelle käänteinen osmoosi

psi

(6) 13.9.2007 Israelilainen Blue Planet ohjelma.

13.9.2007 10:34 MITÄ VEDEN LAATU ON?

(1) Itämeren vedenlaatu ( miljöö, merivesi)

Kun suomalaiset tarkkaavat esim Itämeren veden laatua katsotaan seuraavia seikkoja

Käytetyt vedenlaadun mittarit ovat

1. Klorofylliä pintavedessä (mg/l):

Klorofylli ilmentää veden leväpitoisuutta siinä vesikerroksessa, jossa perustuotanto tapahtuu. Tätä käytetään merialueella tärkeimpänä veden laadun mittarina: erinomainen < 2 mg/l hyvä 2-4 mg/ l tyydyttävä 4-12 mg/l välttävä 12-30 mg/l huono >30 mg/l

2. Liukoinen fosfori pintavedessä (mg/l).

Tämä on fosforiravinne, joka on leville käyttökelpoisessa muodossa – pitoisuuden ollessa koholla, voidaan odottaa leväkukintoja, jos muuten sääolosuhteet leville suotuisat

3. Pohjanläheisen vesikerroksen happipitoisuus (mg/l)

Tämä mittaus suoritetaan 1 metri pohja yläpuolelta. Tämä heijastaa pohjan happitilannetta; jos alle 2mg/l, pohja yleensä jo hapeton ja pohjaeläimet kuolleet/kuolemassa ja myös fosforia alkanut liueta pohjasta takaisin veteen huomattavia määriä (sisäinen kuormitus).

4. Pohjan läheisen vesikerroksen fosforipitoisuus (mg/l).

Syvänteiden happipitoisuuden laskiessa kesän mittaan fosforipitoisuus pohjalla nousee kertoen siten sisäisestä kuormituksesta – ravinteet sekoittuvat ylempiin vesikerroksiin veden syyskierrron aikana tai jo kesän aikana ns. kumpuamisilmiön vaikutuksesta, ollen siten jälleen levien käytettävissä tuottavassa pintakerroksessa

5. Saliniteetti.

Mukana on myös pohjanläheinen suolapitoisuus (saliniteetti o/oo), jonka vaihtelu ilmaisee vesimassojen liikehdintää syvänteissä. Esimerkiksi äkillinen suolaisuuden nousu saariston syvänteessä kertoo avomerialueen suolaisemman veden tunkeutumisesta rannikolle esimerkiksi ns. kumpuamisilmiön seurauksena. (LÄHDE: Itämeriportaali).

(2) Suomalainen vedenpuhdistus raakaveden ollessa jokivettä

Raakavedestä saostetaan puhdistamoissa saostinkemikaalilla mm. humusperäiset epäpuhtaudet minkä jälkeen vesi johdetaan hiekkasuodatukseen, otsonointiin ja aktiivihiilisuodatukseen (välppäys, hämmennys, selkiytys, suodatus). Tämän jälkeen vesi desinfioidaan käyttäjille turvalliseksi natriumhypokloriitilla ja ammoniumkloridilla (jälkikemikalointi). Lopuksi veden alkaliteettia ja kovuutta nostetaan hiilidioksidilla ja kalkkiliuoksella, jotta vesi ei syövytä vedenjakeluverkostoa.

(3) Minkälaista on hyväksyttävä juomavesi? EU ja JÄSENVALTIOT kuvioissa.

Tässä kohdassa on käännyttävä katsomaan mikä on EU direktiivi asiasta.

http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l28079.htm Euroopan unionin tavoitteena on määrittää ihmisten käyttöön tarkoitetun veden olennaiset laatuvaatimukset. Tästäkin voi nähdä, että juomavesi on tavallaan eräs ikuinen salaisuus, sillä ihmiskunta on juonut vettä ammoiset ajat ja vasta nyt analysoi sitä ja koettaa löytää minkalainen se on ollessaan hyvänlaatuinen ja koettaa havaita korrelaatiota terveyteen. Kuten käytännöstä tiedetään, ihmiset voivat vieläpä pitää hyvänä sitä vettä, johon ovat tottuneet huolimatta siitä, mikä sen laatu on eli huolimatta siitä missä yhteydessä elintärkeä H2O molekyyli kehoon otetaan.

EU on kaavaillut seuraavat ajatukset kirjalliseen muotoon

Direktiivin tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä esittämällä terveellisyyteen ja puhtauteen liittyviä vaatimuksia, jotka juomaveden on yhteisössä täytettävä. Direktiiviä sovelletaan kaikkiin ihmisten käyttöön tarkoitettuihin vesiin, paitsi luonnollisiin kivennäisvesiin ja lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettäviin vesiin.

JÄSENVALTIOT huolehtivat siitä, että juomavesi ei sisällä pieneliöitä, loisia tai mitään aineita sellaisina pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle ja että se täyttää direktiivissä määritellyt vähimmäisvaatimukset (mikrobiologiset, kemialliset ja radioaktiivisuutta mittaavat muuttujat).

JÄSENVALTIOT ryhtyvät kaikkiin muihin tarvittaviin toimiin taatakseen, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on terveellistä ja puhdasta.

JÄSENVALTIOT määrittävät muuttujille sellaiset arvot, että ne vastaavat vähintään direktiivissä määriteltyjä arvoja. JÄSENVALTIOIDEN on määritettävä itse sellaisten muuttujien raja-arvot, jotka eivät sisälly direktiiviin, mikäli se on tarpeen terveyden suojelun kannalta.

Direktiivissä velvoitetaan JÄSENVALTIOT valvomaan säännöllisesti ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua direktiivissä määriteltyjä analysointimenetelmiä tai niitä vastaavia menetelmiä noudattaen. Tätä varten JÄSENVALTIOT määräävät näytteenottopaikat ja laativat seurantajärjestelmiä. Mikäli veden laatu ei vastaa muuttujien arvoa, KYSEISEN JÄSENVALTION on varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Kun vesi voi vaarantaa ihmisten terveyden, riippumatta siitä, vastaako veden laatu muuttujien arvoa vai ei, JÄSENVALTIOIDEN on kiellettävä veden jakelu tai rajoitettava sen käyttöä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin. Kuluttajille tiedotetaan näistä toimista.

JÄSENVALTIOT voivat säätää poikkeuksia direktiivissä esitettyihin muuttujien arvoihin itse määrittämäänsä enimmäisarvoon asti edellyttäen, että poikkeuksista ei aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja että juomaveden jakelusta kyseisellä alueella ei voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla.

Poikkeuksien voimassaoloaika on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi, eikä se saa ylittää kolmen vuoden määräaikaa (on mahdollista myöntää kaksi kolmen vuoden pituista uutta poikkeusjaksoa). Poikkeus on perusteltava yksityiskohtaisesti, paitsi jos KYSEINEN JÄSENVALTIO katsoo, että poikkeama muuttujan arvosta on merkityksettömän vähäinen ja että tilanne voidaan korjata nopeasti. Poikkeuksia ei sovelleta pulloissa tai säiliöissä myytävään veteen.

JÄSENVALTION on ilmoitettava poikkeuksesta poikkeuksen vaikutuspiiriin kuuluvalle väestölle ja komissiolle kahden kuukauden kuluessa, mikäli veden toimitus käsittää keskimäärin yli 1 000 kuutiota päivässä tai yli 5 000 ihmistä.

Uusissa juomaveden valmistukseen tai jakeluun tarkoitetuissa laitteissa käytettäviä materiaaleja ei saa jäädä juomaveteen suurempia määriä kuin on ehdottomasti tarpeen.

Komissio tarkistaa vähintään viiden vuoden välein direktiivissä määritetyt muuttujat tieteellisen ja teknisen kehityksen pohjalta. Tässä tehtävässä komissiota avustaa komitea, joka muodostuu JÄSENVALTIOIDEN edustajista.

KUKIN JÄSENVALTIO julkaisee joka kolmas vuosi kuluttajille tarkoitetun kertomuksen juomaveden laadusta. Näiden kertomusten pohjalta komissio laatii joka kolmas vuosi yhteenvetokertomuksen ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta yhteisössä.

JÄSENVALTIOIDEN on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu on tämän direktiivin vaatimusten mukainen viiden vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Tätä määräaikaa voidaan poikkeustapauksissa jatkaa enintään kolmella vuodella.

(Tämä yllä siteerattu säädös on Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3. marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta [EYVL L 330, 5.12.1998].

Tästä säädöksen sanamuodosta ymmärtää, että jäsenvaltiot on velvoitettu vesitutkimuksiin ja siten vertailemaan saatuja tutkimustuloksia.

(4) Missä vaiheessa on Suomen vesitutkimus vuonna 2007? Tietämyksen kasvattamisen vaiheessa!

Perustutkimusta vedestä LÄHDE http://www.heureka.fi/attachments/vesitutkimus_1.0suo.pdf

(5) SUOLAISUUDEN ONGELMA

Maapallomme on vesiplaneetta ja vielä meret ovat kasvamaan päin. Miksi sitten puhutaan vesiongelmasta ja juomavesien riittämättömyydestä? Eivätkö meret ole pelkkä iso resurssi juomaveden suhteen ja kaiken kasteluveden suhteen?? Meriveden puhdistus on kallistaYleisin vastaus)-Mikä siinä on se kallis tekijä? Otetaan vähän selvää asiasta. Vaikuttaa olevan energia, joka asiaa tarvitaan. (Jos kyse olisi juomavedestä Kuussa tai Marsissa, energian kalleutta tuskin toisaalta taas mainittaisiin asiayhteydessä. Siis kalleus on kuitenkin suhteellinen asia ja moneen kyseenalaisempaankin asiaan panostetaan ekonomisia resursseja. Desalinaatio on kuitenkin toteutettavissa oleva seikka tarvittaessa.

Meriveden puhdistus juomavedeksi on desalinaatioprosessi nimeltään

Desalinaattorit merivedelle, muulle vedelle käänteinen osmoosi

On olemassa erilaisia järjestelmiä, joilla koetetaan saada veteen liuenneet kiinteät aineet erotettua. Järjestelmissä on huomattavia eroja, jos on kyse merivedestä tai useimmista pintavesistä tai kaivovesistä. Jos kyse on merivedenpuhdistamislaitteista käytetään sanontaa desalinaattorit (desalinators), suolanpoistolaitteet, mutta pintavesien tai kaivojen vedenpuhdistuksessa käytetään laitteistosta nimitystä käänteisen osmoosin laitteistot (reverse osmosis units).

Fysiikan lakien mukaisesti tarvitaan käyttövoimana 1 psi jokaisen 100 mg/l solidin liuenneen aineen käsittelyyn ( poistoon). Psi on paunaa neliötuumaa kohden. Merivedessä on noin 35 000 mg liuenneita kiinteitä aineita litrassa, joten ensimmäisen tuotetun suolattoman vesitipan esiinsaamiseksi vaaditaan 350 psi paine.

Käänteisen osmoosin (RO) laitteet toisaalta käsittelevät sellaista vettä, jossa on liuenneena kiinteitä aineita 6000 mg litrassa tai sitä vähemmän. Tarvittava paine tässä järjestelmässä ensimmäisen tipan esiintuloon on 60 psi, jos liuenneena on 6000 mg kiinteitä aineita litrassa. Jotta voi varmistaa asianmukaisen puhdistetun veden esiinvirtauksen vastaavista suolojen poistolaitteistoista käytetään 1000 psi aluetta. RO -yksiköissä käytetään 150-250 psi aluetta.

Meriveden puhdistamisessa tarvittava lisäpaine johtaa siihen, että miltei kaikki desalinaattorilaitteiston komponentit ovat vahvempia ja pumput paljon isompia. Lisäksi merivesi on mitä syövyttävintä (corrosive) joten merivettä varten tarvittavien rakennemateriaalen tulee kestää korroosiota. Näistä kaikista syistä johtuu, että merivedenpuhdistamisen kustannukset ovat paljon korkeammat kuin RO-yksiköstä saadun vastaavan vesimäärän tuoton kustannukset.

Hakusanat: Sea Water Desalination, Reverse Osmosis Units

http://h2obuyersguide.com/seawaterfilters.html

psi

1 pound per square inch = 6 894.75729 pascals, (”Paunaa (naulaa) / neliötuuma

1 psi = 6,8948 · 103 Pa (N/m2) ≈ 7 kPa

(6) 13.9.2007 Israelilainen Blue Planet ohjelma.

Israelin nykyinen järjestelmä ja vesitutkimusohjelma on sovellutettavissa myös muiden maiden olosuhteisiin ja on merkitsevä lisäpanos globaaleihin vesitutkimuksiin Israelissa on olemassa korkeakouluohjelma nimellä Blue Planet, Sininen Planeetta ja ohjelmaa ollaan kiinantamassa UNESCO:n tuella. Lisäksi isralissa on meneillään ankara ohjelma 9 virran veden parantamiseksi.

LÄHDE
Fendel Hillel: Israeli Water Program Taught in China, Latin America, Elswhere Ohjelmaa löytää hakusanalla The Blue Planet program ( esim Thesaurus)ED466369 – Studying the Water Cycle in an Environmental Context: The “Blue Planet” Program.

Suom. L Bright Päivitys vesiasiasta torstai, 13. syyskuuta 2007 10:49

Päivitys 23.10.2008.

Leabright's Blog

Just another WordPress.com weblog

WordPress.com

WordPress.com is the best place for your personal blog or business site.

%d bloggers like this: