Lempäälän Luontaiskylpylä 70 vuotta (1996)

 1. Juho Henrik Uoti, todellinen aikuisopiskelija

Suomen vesihoitoalan ns. uotilaisen suunnan perustaja, pastori fil.kand. Juho Henrik Uoti syntyi Nakkilassa Tattaran kylässä  14. päivänä tammikuuta 1862 talollisen Johan Mattson Uotilan (9.2. 1830- 20.9. 1868)  ja hänen vaimonsa Mariana Esaiasdotter Uotila  o.s. Erkkilän (27.6. 1835- 24.4. 1918)  lapsena.

Juhon ollessa vasta 6-vuotias kohtasivat  perhettä suuret vastoinkäymiset. isä Johan Mattson Uotila oli mennyt  pankkitakaukseen erään naapurin puolesta ja menetti  1866- 1868 sattuneiden katovuosien ja rahapulan takia kaikki kolme tilaansa. Hän kuoli pian näiden tapahtumien jälkeen 

Lapsia oli taloon syntynyt kaikkiaan seitsemän, joista  nuorimmat äiti (os. Erkkilä) vei miehensä kuoleman jälkeen syntymäkotiinsa Kiukaisten kappelin  Erkkilän taloon. (Mariana oli Erkkilän talon nuorin, 10. lapsi, veljiä 7 ja kaksi siskoa).

Johan Uotilan vanhemmat lapset lähtivät ansiotyöhön ja Juho asetettiin   isänsä äidin lapsuudenkotiin,  Leistilän Jokelaan. Juhon isoisä oli Matts Mattsson Uotila ( 27.10. 1791- 15.12. 1840). Isoisäänsä Juho  ei ollut nähnyt, koska hän syntyi vasta 1862. mutta Juhon  isoäiti Anna-Liisa Isaacdotter (Matts Mattson Uotilan vaimo  s. 5.1. 1802- 15.11. 1877)  oli elossa  Juhon isän kuoleman aikaan ja hän oli   Leistilän Jokelan tyttäriä syntyään.  Siellä Leistilän Jokelassa, isoäidin lapsuudenkodissa , oli nyt   kasvatuskoti  Juholle maksua vastaan.  Isoäidin kuollessa  75-vuotiaana Juho oli 15-vuotias. Mutta  isosisko Eva  Porissa  oli mennyt naimisiin sillä aikaa ja Juho sai muuttaa aluksi  Eva Grönroos–siskolleen ja kun Porin lyseo alkoi toimia, Juho hankkiutui heti  oppikouluun 16-vuotiaana.      Eläen sivutöistään ja sisarustensa vähäisistä avustuksista Juho Uoti suoritti ylioppilastutkinnon 25- vuotiaana. Sen jälkeen hän siirtyi jatkamaan opintojaan Helsingin Yliopistoon. Juho Uoti kirjoittautui 1887 lääketieteelliseen tiedekuntaan. Kun hän kuitenkin opintorahoja ansaitakseen toimi vapaa-aikoinaan Suomalaisen Valistusseuran palveluksessa ja muutenkin lukeutui fennomaaneihin, jarruttivat eräät lääketieteellisen tiedekunnan professorit hänen opintojaan niin ponnekkaasti, että Juho katsoi olevansa pakotettu siirtymään fyysis-matemaattiseen tiedekuntaan päästäkseen nopeammin valmiiksi. Suoritetuaan filosofian kandidaatin tutkinnon hän perusti v. 1895 terva- ja tärpättitehtaan Säkylään, jossa hänen hyvä ystävänsä Mandelöf oli kirkkoherrana.

 2. Augusta Uoti, opettajasta perheenäidiksi

Pappilassa Juho Uoti tutustui paikkakunnan kansakoulun opettajattareen Augusta  Mathilda Laurilaan. 

“Kuules nyt kun kerron sinulle herra Uotista, maisterista niinkuin lupasin. Hän lähti Helsinkiin maanantaina. Pyhäiltana hän oli luonani hyvästiä sanomassa ja monta nuorta herraa ja fröökinää hänen kanssaan. Et usko kuinka hän on rakastunut, että on vallan hassulla päällä. Sanoi tiedätkö kaikkien kuullen, että hän pitää minua ruusuna, jota ei hän vielä uskalla poimia ennenkuin näet ehtii virkaansa valmistua. Ajattele tuosta tunnustuksesta tulin vähän kovasti hämilleni.”

Näin kirjoitti Augusta Laurila 1894 Säkylästä sisarelleen Erikalle vanhaan kotiinsa Perniöön.

 Hänen ihailijansa Juho Uoti oli filosofian kandidaatti, jota papillista sukua ollut Augusta kannusti suorittamaan teologiset opintonsa loppuun. Mathilda Augusta ja Juho Henrik vihittiin avioliittoon 1896. Morsian oli 34- vuotias ja sulhanen 35. Opettajana 12 vuotta toiminut Augusta jätti virkansa. Pariskunnalle syntyi vuosien  1897 – 1907 välillä seitsemän poikalasta. Kolme heitä kuoli pienenä.

 3. Pastori Uoti löytää tien paranemiseen, mutta joutuu vaikeuksiin

Myytyään tehdasyrityksensä Juho Uoti perusti v. 1897 Oskari Grönroosin kanssa Poriin kirjankustannusliikkeen Uoti ja Grönroos. Jonkin ajan kuluttua Juho Uoti otti liikkeen yksin haltuunsa siirtäen sen Helsinkiin. Sittemmin osakkaiksi tulivat tohtorit Pitkänen ja Helström sekä maisteri Andelin ja liike muutettiin Tampereelle. Nimekseen se sai “Kirjan Kustantamo OY Sampo”. Vuonna  1901 Juho Uoti myi osuutensa Sammosta tuomari Caseliukselle ja osti Pahaniemen kartanon Raisiosta. 

Raisiossa oloaikanaan Juho Uoti sairastui malariaan, johon liittyi vielä hankala vatsakatarri. Perinteisen lääketieteen keinot eivät Juho Uotin sairauksiin auttaneet useiden vuosien kiniinin, ym lääkkeiden nauttimisesta huolimatta. Niinpä aloitettiin erilaisten kylpymenetelmien käyttö. Näistä löytyi apu miehen vaivoihin ja samalla heräsi kiinnostus erilaisten luontaisten hoitomenetelmien tutkimiseen.

Sairauksiensa takia Juho Uoti joutui luopumaan Raision Pahaniemen kartanosta vuonna 1904 ja muutti perheineen Piikkiöön asumaan. Jo Säkylässä oloaikanaan hän ilmeisesti kirkkoherra Mandelöfin ja vaimonsa Augustan kannustamana oli suorittanut erinäisiä tenttejä teologisessa tiedekunnassa ja Piikkiössä ollessaan hän jatkoi näitä opintojaan. Tammikuussa 1905 Juho Uoti vihittiin papiksi Turun Tuomiokirkossa  (Åbo Domkyrka) ja hänet määrättiin v.t. kappalaiseksi Koivulahdelle (Kvelax). Jo seuraavana vuonna 1906 hänet siirettiin v.t. kappalaiseksi Ilmajoelle. ( Hän oli koonnut pappisaikanaan  vuoden joka päivälle  hartaustekstin “Pyhä Historia”  kirjailijanimenään “Johannes”. Kirja on lyhennelmä  Uuden Testamentin evankeliumeista siten,  että pieni taskukokoinen kirjanen kertoi neljän evankeliumin ydinsanoman 366 lyhyessä kappaleessa lähdeviitteineen. Kirja julkaistiin  Tampereella 1908 Isak Julinin Kirja ja Kivipainossa)

 Koivulahdella (Kvelax) ollessaan pastori Uoti neuvoi seurakuntalaisiaan myös sairauksien parantamisessa. Ilmajoelle oli edellä ehtinyt huhu, että pastori Uoti parantaa myös sairaita, ja niinpä siellä oli potilaita odottamassa. Tämä parannustoiminta kuitenkin aiheutti erimielisyyksiä tuomiokapitulin kanssa ja niinpä vuonna 1907 viransijaisuuden päätyttyä Juho Uoti siirrettiin Ahlaisten kappeliseurakuntaan v.t. kirkkoherraksi. Tännekin oli levinnyt maine pastorin parannustoiminanstasta. Menestys sairaiden hoidossa aiheutti kuitenkin myös täällä vehkeilyä häntä vastaan ja niinpä hänet vuonna 1909 siirretiin Askaisiin ja vuotta myöhemmin sieltä  määrättiin Velkualle. 

 Kun perhe jo oli varsin suuri ja pojat olivat tulleet kouluikään, ei pastori Uoti katsonut voivansa ottaa vastaan virkaa Velkualla ( 300 saaren pitäjässä), vaan pyysi siirtoa Porvoon hiippakuntaan. Arkkihiippakunta ei tähän suostunut, ja Juho Uoti luopui pappistoimesta ja siirtyi 5 poikalapsensa  ja vaimonsa kanssa Helsinkiin harjoittamaan hänelle jo rakkaaksi tullutta luontaisen terveydenhoidon neuvontaa. Vuonna 1911 hän suoritti opintomatkan Saksaan, Belgiaan, Hollantiin, Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin ja julkaisi sitten seuraavana vuonna kirjansa Kotiopas terveyden hoidossa, joka kertoo uotilaisen vesihoitojärjestelmän perusteet.

 4. Juho Uoti – idealisti ja keksijä

Juho Uoti oli omakohtaisesti vakuuttunut luontaishoitoaatteen oikeellisuudesta. Hän oli idealisti, joka uskoi ihmisten ryhtyvän itse hoitamaan itseään, kunhan saavat tarpeelliset tiedot ja ohjeet. Hän oli melko puhtaasti teoreetikko ja keksijä – keksi mm. eräänlaisen maailmankielen ja sähköurut ( Hänen kaavansa lainasi eräs Hamunen ja vei Amerikkaan, Hammond). Juho Uoti yhdisteli Saksassa oppimiaan Kuhnen, Kneippin ja Priessnitzin hoitometodeja ja piti kursseja opettaakseen luontaishoitajia.

 5. Augusta Uoti (1863- 1936) toimelias ja taloudellinen

Augusta alkoi lasten vartuttua yhä enemmän seurailla miehensä pitämiä kursseja ja muita hänen toimiansa. Hän huomasi, että itsehoitoaatteen toteuttaminen kansan keskuudessa ei ollutkaan helppoa ja ryhtyi toimintaan. 

Vuonna 1922 Augusta kirjoitti Emil Laurila-veljelleen. “Olen koko syyslukukauden ollut kovasti rasitettu ylenpalttisella työllä, joten kirjoittaminen on aina vaan lykkääntynyt muka parempaan aikaan tehtäväksi, mutta tiedätkös, veli rakas, vaikka minulla nyt on apuakin kirjeenvaihdossa, niin yhtäkkiä minun täytyy kaikki vapaailtani uhrata kirjeenvaihtoon ympäri maata – harva se ilta, jolloin pääsen ennen aamupuolta yöllä nukkumaan”. 

Hän kertoo, että “ei tätä pelia kauaa kestä”, mutta on juuri lähdössä pitämään vastaanottoa Salossa (Kavanderien kylpylaitoksessa)

Vuodesta 1915 lähtien hän oli säännöllisesti osallistunut Juho Uotin toimintaan ja oli näin perehtynyt miehensä luonnonparannusmenetelmiin.  Viimeisinä aikoina ennen Juho Uotin tapaturmaista kuolemaa (4.10. 1920) hän alkoi olla myös johtavana henkilönä luontaisen terveydenhoidon hoitajien koulutuksessa. Juho Uoti oli melko puhtaasti teoreetikko ja hänen kykynsä taloudenhoidossa olivat miltei olemattomat. Sen sijaan Augsusta Uoti  oli tässä suhteessa kyvykkäämpi. Kun Juho Uoti levitti oppejaan sairaskäynnillään (ja  myös kristillisdemokraattista yhteiskuntajärjestystä;  Herran kansan tasavalta-lehtinen 1916 ) , keskittyi Augusta  Uoti kotivastaanottoihin ja hoitolaitosten perustamiseen. Juho Uotin kuoleman jälkeen hän perustikin laitoksia mm. Helsinkiin, Viipuriin, Turkuun, Tampereelle, Kotkaan, Haminaan, Poriin  ja Lempäälään. Muut laitokset olivat koulutettujen luontaishoitajien omistamia ja Augusta Uoti lähinnä vain valvoi niiden toimintaa kiertäen joka toinen viikko jokaisessa laitoksessa pitämässä vastaanotoa potilaille.

 6. Syyte ja selviäminen

1923 Augusta sai syytteen puoskaroinnista. hän oli hyvien hoitotulosten innoittamana erehtynyt lehtimainoksessa ilmoittamaan, että vesihoidoilla pystytään parantamaan tiettyjä sairauksia. Maallikon harjoittama parannustoimi oli tuon ajan lainsäädännön mukaan kuitenkin puoskarointia. Kaikkia eivät luontaisen terveydenhoidon ajatukset miellyttäneet. Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Kirsti Uoti-Reilaman (Juho Uotin pojan tytär)  arkistossa on tallella arvovaltaisten henkilöiden kirjoittamia, sinetein varustettuja kirjeitä, joissa todistetaan hänen isoäitinsä puolesta. 

Vesikäsittelyt olivat olleet miellyttäviä, pastorska Uoti ei kantanut maksua muusta kuin painotuotteistaan, ja monet potilaat olivat parantuneet sellaisista taudeistaan, joihin eivät olleet saaneet lääkäreiltä apua. 

 Niinpä syyte  raukesi. 

7. Augusta Uoti  perustaa Lempäälään Luonnoparantolan 1926.

Vuonna 1926 Augusta perusti Lempäälän kylpylän. Hän oli silloin 63- vuotias. Juho oli kuollut 1920 onnettomuudessa.  Augusta Uoti on ihmisten tietoisuudessa jäänyt miehensä ja poikansa Kaukon varjoon. Kuitenkin juuri Augusta  oli luontaisparantola-ajatuksen toteuttaja. Hän ajatteli asiat käytännön kannalta ja toimi jalat maassa. 

8.   Kauko ja Sirkka Uoti, Kylpylän aika   1936 – 1979.

Perheen pojista vanhin Ensio Ilmari (1897- 1964) opiskeli sekä diplomi-insinööriksi että valtiotieteen tohtoriksi.  Kaksi pojista  Aarre (1901- 1968)  ja Arvo Insar (1907- 1986) valmistuivat lääkäreiksi ( keuhkolääkäri ja lastentautien lääkäri).

Kauko Uoti  (14.11. 1898 – 16.7. 1979) opiskeli  alkuun lääketiedettä vuodesta 1922,  mutta koki samanlaista  vastustusta tiedekunnassa kuin isänsä Juho Uoti aikoinaan ja niinpä hän siirtyi alkuun Berliiniin ja sitemmin Innsbruckiin opiskelemaan lääketiedettä.Lääkäriksi hän ei kuitenkaan koskaan valmistunut, vaan luontainen terveydenhoito tuli hänenkin lopulliseksi urakseen. Tätä alaa hän opiskeli sekä Keski-Euroopassa oloaikanaan että sittemmin myös USA:ssa suorittaen siellä naturopatian tohtorin arvon. jo ennen Augusta Uotin kuolemaa (1936)   Kauko Uoti oli ostanut Lempäälän kylpylän äidiltään 1934 aikoihin. Muut kylpylät joutuivat äidin kuoltua toisille veljille ja melko pian siirtyivät pois suvulta. 

Jo ennen 1920-lukua Augusta Uotin oikeaksi kädeksi oli tullut Martta Kavander (o.s. Saarinen  (23.7.1891-3.12. 1970), joka perusti miehensä Karl Evert Kavanderin (11.11.1881- 17.10.1970)  kanssa oman kylpylän Saloon. Myös Kavanderin perheen tyttäret Aili Mielikki ja Sirkka Mielikki kiinnostuivat alasta ja oltuaan muutaman vuoden ajan aktiivisia pelastusarmeijalaisia, he kumpikin tulivat 1940-luvulla Tampereen kylpylän palvelukseen. 

Vuonna 27. toukokuuta  1945 vietettiin Tampereella Kauko Uotin ja Sirkka Kavanderin häitä. Näin oli Lempäälän kylpylä saanut uuden tarmokkaan johtajattaren vuosikymmeniksi eteenpäin. (KJ Uoti oli muuttanut kirjat Helsingistä  Lempäälään 1934 ja Sirkka Uotin kirjat siirtyivät  Tampereelta  Lempäälään kesällä  1946).

 Aili Kavander ( 1916- 1985) perusti 1950-luvulla Poriin oman luontaishoitolan, josta hän luopui vasta avioiduttuaan vuonna 1980  Veikko Uotilan kanssa ja muutettuaan Savonlinnaan. 

Riitta (o.s. Hovi) ja Seppo Kavanderin (Sirkka Uotin veljen)  luontaishoitola  toimi Tampereella  vuosina 1982 – 1990.

 Lempäälän kylpylä aloitti toimintansa heinäkuussa 1926. Augusta Uoti oli ostanut Lempäälän keskustassa sijaitsevan Kivirannan tilan Arvo ja Tilda Pyöräniemeltä vuonna 1925 ja tiloja oli sitten kunnostettu kylpylätoimintaa varten.

9. Kylpylän pitkäikaista henkilökuntaa

Jo kesäkuussa 1926 saapuivat ensimmäiset hoitajat, ja näiden joukossa oli orimattilalaisneitonen Hilja Kotisuo, joka oli käynyt luontaishoitajakurssin vuonna 1925 ja oli alkuun toiminut Haminan kylpylssä hoitajana. 

Ensimmäisenä ylihoitajana (YH)  toimi neiti Salo, joka kuitenkin varsin pian sairastui ja hänen tilalleen tuli Lempi Peltonen. Tämäkään ei ylihoitajana ollut ensimäistä kesää kauemmin ja syksyllä otettiin Tampereen kylpylästä kokeeksi ylihoitaja Selma Ruottinen, joka osoittautui sittemmin varsin kyvykkääksi ja taitavaksi viihtyen virassaan vielä eläkeiän ylitettyäänkin.

70- vuotisjuhlassa jaetaan ansiomerkit Sirkka Kuroselle 32 vuoden, ja Sirpa Kannistolle 18 vuoden palveluksesta kylpylässä. 

10. Maalaistytöstä luontaishoitajaksi. Hilja Kotisuo kertoo:

-Tutustuin pastorskaan hänen kursseillaan Helsingissä 1925. Eihän se nyt niin hyvin mennyt, mutta sinulla on hyvät kädet, hän sanoi minulle. Hän oli aina jämpti ja suorasanainen, mutta silti hyvin sydämellinen ihminen. Jos hän luuli loukanneensa, niin hän aina heti pyysi anteeksi ja lohdutti, kertoo Hilja Kotisuo.

Neiti Kotisuo on tunnettu lempääläishahmo. Hän on nyt (1996) 92-vuotias. Parantolassa hän käy edelleen päivittäin. -Olen sanonutkin, että ottakaa hoitoja, katsokaa minua, hän sanoo. 

-Pastorska pyysi minua Lempäälään, kun olin vuoden ollut Haminassa. Olen kotoisin Orimattilasta, maalaistyttö. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä 1926 meille tuli ensimmäinen potilaamme rouva Ekroos Turusta. Junalla silloin kuljettiin. Junalla pastorskakin kulki, hän asui Helsingissä. Hän tuli joka toinen viikko ja kirjoitti potilaille ohjeet. Ihmiset  olivat silloin hoidossa monia viikkoja. Siihen aikaan meidän potilaamme olivat nuoria ihmisiä, oli opettajia ja sairaanhoitajia. tilanne on myöhemmin muutunut. 

Neiti Kotisuo oli naisten osaston osastonhoitaja. Rouva Ekroos sai ammeita ja häntä hierottiin. potilaita tuli lisää, miehiä ja naisia. 

Uotilainen menetelmä perustuu kylmän-ja kuuman vaihteluihin, joka saadaan aikaan erilaisilla kylvyillä,valeluilla, hieronnalla, sauna-, höyry- ja käärehoidolla. Pyritään saamaan aikaan muutoksia verenkierrossa ja aineenvaihdunnassa. 

 – Silloin annettiin kääreitä yölläkin, neiti Kotisuo kertoo.- Monta kertaa minua haettiin yöllä rauhoittamaan levotonta potilasta.  Ei silloin ollut terveyskeskuksia eikä tultu parantolaan unilääkkeiden kanssa.  

-Tein pastorskan kanssa yhteistyötä kymmenen vuotta, hänen kuolemaansa saakka, joka tuli yllättäen. Hän oli touhuihminen, ajatteli ja toimi. Piti mitä sanoi. Työasioissa hän oli vaativa ja kokonainen. Suorasti puhui, mutta sydämellisesti. 

-Älä karkaa, Hilja, hän sanoi minulle, halusi minun pysyvän. Ja minä pysyin omaan eläkkeelle lähtemiseeni saakka. En ole tehnyt mitään vain lain mukaan, tämä on ollut minulle kutsumustyötä. 

-Kyllä pastorska oli hauskakinja lystikäs, kun tehtiin joskus kesällä saariretkiä.  Valelin hänen hartioitaan märällä rievulla, kun oli niin kuuma. 

-Alussa meidän keittäjä oli adventisti, meillä ei ollut minkäänlaista lihaa ruokavaliossa. Potilaat sanoivat, että meidän maksalaatikko maistui ihan maksalta, vaikka se oli mausteista tehty, kertoo Hilja Kotisuo. 

Mitään kiihdyttäviä aineita ei Uotilla hyväksytty. Koko talossa ei ollut edes kahvipannua.

-Mutta pastroska piti kahvista ja me veimme sitä hänelle. Eräällä hoitajalla oli pieni pannu ja keitimme sillä.

11. Rakentamista ja laajentamista. Sota-aika 1939- 1945

Parantolan suosion hiljalleen kasvaessa tarvittiin lisää potilashuoneita ja vuonna 1928 valmistuikin rantaan kaksikerroksinen puurakennus, jonka kummassakin kerroksessa oli yhdeksän huonetta.  (Myöhemmät numerot:  21, 22,23,24,25,26,27,28,29 yläkerrassa, 30,31,32, 33, 34, 35-36, 37, 38,39.  alakerrassa.  (Näistä  johtui  tri K.J.  Uotin alakerran ison huoneen nimeksi “40”,se oli  kesäisin potilashuoneena).  

Myös    oli valmistunut Uotin  pihaan kaksikerroksinen puurakennus, jonka tarkoituksena alun alkaen oli palvella henkilökunnan asuntona ja pastorska Uotin asuntona ja vastaanottotiloina hänen Lempäälässä käydessään.Sittemin rakennus on toiminut Uotin perheen yksityisasuntona ja vastaanottotiloina sekä kesäaikaan potilasasuntona (Huone  40). K.J. Uoti  muutti 1934 Lempäälään Amerikasta kotiuduttuaan lopullisesti Suomeen.

Vanha terapiarakennus  sai lisärakennuksen asuntolakerroksin. Kivitalo valmistui  1938. Uusiterapiakerros oli 1. kerroksessa. Kaksi ylempää kerrosta oli asuntolakerroksia (Huoneet 1- 20). Päivystyhuone oli ylimmässä kerroksessa.

Internoimisleirin aikaa (1944-5) kesti kaikkiaan 11 kuukautta ja sinä aikana henkilökunnasta oli paikalla ainoastaan ylihoitaja Selma  Ruottinen (Sulkavalta) . (Huone 28. puutalossa oli hänen kotinsa). Leirin jälkeen parantolan toiminta jälleen hiljalleen käynnistyi. Hoitajista palasivat ainoastaan Hilja Kotisuo Orimattilasta)  ja Lempi Talvio (Lohjalta), jotka sitten alkoivat tarmokkaasti kouluttaa uutta hoitajakaartia. 

12. Vierailijoita ja taiteilijoita

 Alusta asti uotilaisen hoitomenetelmän periaatteisiin on kuulunut se, että ihminen ei ole pelkästään fyysinen olento, vaan sairauksia hoidettaessa myös psyykkinen ja hengellinen puoli on otettava huomioon. tässä työssä ovat arvokkaan lisänsä antaneet parantolan toimintaan ne lukuisat kirkonmiehet, lähetyssaarnaajat ja maallikkopuhujat, joita laitoksella on ilo ollut pitää vierainaan. Iltahartauksia parantolassa on järjestetty säännöllisesti jo aivan sen toiminnan ensi vuosikymmenistä lähtien. 

Pitkään laitoksella oli melkein “ikioma” kanttori Jaakko Immonen, joka yli kahden vuosikymmenen ajan toimi iltahartauksien säestäjänä ja tarvittaessa myös saarnamiehenä. Vuonna 1968 Sirkka Uoti teki edesmenneen Aarre Uotin muistoksi runon, joka sai Kauko Uotissa syttymään halun tehdä siihen sävellys. Tästä kimmokkeesta virisi runojen ja laulujen tulva,  kaikkiaan Sirkka ja Kauko Uotin hengellisten laulujen määrä nousee toiselle sadalle. 

Ikimuistoisia persoonallisuuksia parantolan historian aikana ovat olleet myös kesävieraat, taiteilijat Alli ja Leevi Linko. Jälkimminen tunnettiin enimmäkseen nimellä isä-Jumbo. Hänen erikoisalaansa oli potilaiden viihdyttäminen kesäaikaan ja se tapahtui mitä monipuolisimmilla tavoilla.

(Kommentti:  Oma muistikuvani: Eräänä jouluna joulupukilla oli selvästi Leevi-sedän kultahampaat ja siitä lähtien minulle ainakin paljastui joulupukin salaisuus/lb)

Tehtiin retkiä lähiseuduille, mm. Laukon kartanoon Vesilahdelle, souturetkiä pitkin Lempäälän vesistöjä, jne. mieleenpainuvimpia hetkiä lienevät olleet runsaat kilpailut pelikentällä. Voittajille jaettiin hienoja kunniakirjoja, palkintoja. Yleensä myös huonoin kilpailija sai jonkin erikoispalkinnon.   

Krokettipelissä yleensä jumbo joutui tarjoamaan kilpakumppaneilleen kahvit parantolan portinpielessä sijainneessa Kioski Kiusauksessa, myöhemmin Ruusan kahvilassa Salovaaran tontilla. Tuolloin kahvi oli parantolassa vielä kiellettyjen aineiden listalla. 

Kesäaikoja piristivät vielä 1960- 1970-luvuille saakka runsaat amerikansuomalaisten vierailut vanhassa kotimaassaan eräs parantolan pitkäaikaisista työntekijöistäkin oli avioitunut New Yorkiin (Anna ja Nestori Laine) ja kävi uskollisesti kuolemaansa saakka vierailulla Lempäälässä. ( Kommenttini:  myös taiteilija Martta Taipale Amerikoista tuli kylpylään, sinä aikana hän piirsi pihalla oelvaan lasten leikkimökkiin hienon sinisen sisäkaton, jossa oli pilviä ja tervapääskysiä).

Parantolan vieraista mainittakoon vielä kirjailija Mika Valtari ja Einari Vuorela ja näyttelijättäret Emmi Jurkka ja Ture Junttu, jälkimmäinen tunnettu  lausuntataiteilija.  

Ilmari Kianto on lähtiessään parantolasta helluntaina 1946 lahjoittanut “Lempäälän Wesihoidoille” valitut teoksensa, neljä paksua teosta toivomuksella, että kaikki asiantuntijat saavat niitä lukea.

Myös monet muut tunnetut henkilöt ovat kiitoksin kartuttaneet hoitolan kirjastoa, mm. vankilalähetti Aarne Ylppö.

13. Hoitomenetelmät

Vielä 1960-luvulle saakka parantolan toimintaa leimasivat erittäin kiireiset ja vilkkaat kesäajat ja hiljaiset talvikaudet. Aiemmin hoitajia lähetettiin jopa kotihoitajiksi talvikauden ajaksi. Sittemmin ovat talvilomat yleistyneet ja asiakaskunnassa eläkeläisten määrä on lisääntynyt, joten tätä nykyä kylpylän käyttöaste pysyy varsin tasaisena kesät talvet. 

14. Lempäälän Luontaiskylpylä nykyisin

Augusta Uoti  (s. 1863) kuoli vuonna 1936. Kauko Uotin (1898- 1979) aikaa kesti 1930-luvulta vuoteen 1979 saakka. omien opintojensa perusteella hän kehitti ja paransi isänsä hoitomuotoja. hänen kuolemansa jälkeen Sirkka Uoti (os. Kavander, 1919- 1981) jatkoi laitoksen toimintaa vuoteen 1981 asti. 

Nykyään laitos toimii Lempäälän Luontaiskylpylän nimellä sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Kirsti Uoti-Reilaman johdolla ( s. 1950) ( Insinööri Eero Reilama 19.4. 1930- 24.3.1996).

Nykysukupolvikin pyrkii yhä edelleen vaalimaan pieteetillä niin kiinteistöä, puistoalueita kuin koko menneiden sukupolvien luomaa tunnelmaa kylpylässä. tunnuslauseena on kaikkien sukupolvien ajan ollut: Vesi vanhin voitehista Jumala parantajista

15. Asiakkaana 70 vuotta . Kouluneuvos Toivo  Lehtovaaran haastattelu

Kouluneuvos Toivo Lehtovaaraa voitaneen pitää esimerkkinä asiakasuskollisuudesta. Hän on nauttinutuotilaisesta  luontaishoidosta jo ennenkuin Augusta Uoti oli Lempäälän kylpyläänsä edes perustanut. 

-Se oli vuonna 1922 tai 1923, kun kävin ensi kertaa Helsingissä tohtori Kirsti Uoti-Reilaman isoäidin vastaanotolla. Olin opiskellut sodan jälkeen yötä päivää ja olin hyvin väsynyt. Rouva Augusta Uoti katsoi silmälautojani ja sanoi, että minulla on vatsalaukuntulehdus. Häneltä sain apua, hengityshoitoa ja määrätynlaista teetä.   Siitä alkoi hoitosuhde, joka on kestänyt yli 70 vuotta. Juhannuksen 1996 alla kouluneuvos Lehtovaara oli jälleen Lempäälän Luontaiskylpylässä. Parin päivän kuluttua asiakas täytti 98 vuotta. -Se on meillä rakenteellistä, isänikin eli lähes satavuotiaaksi. – On jokin atavistinen ilmiö, että minulla on paksusuoli kaksi kertaa normaalia pitempi. Vatsa on heikko kohtani, kun tulee henkistä painetta, niin se oireilee. 

Ihan joka vuosi ei kouluneuvos Lehtovaara ole Uotilla ollut, vaikka hyvin monina vuosina kaksikin kertaa, yleensä pari viikkoa kerrallaan. – Kodin tuntu täällä miellyttää, hän kertoo, tämä ei ole laitos. Täällä saa aina seuraa. Tapaan sellaisia ihmisiä, jotka ovat käyneet täällä “aina”. Aikaisemmin oli tosin enemmän asiakkaita, toista sataa. -Toinen tärkeä seikka on, että täällä hoidetaan koko ihmistä, hoidoissa on omaperäisyyttä. Iltaisin saan maitoa ja näkkileipää. Sitten nukun taas pari tuntia, kun liikahappoisuus hellittää. Minulle on sanottu, että leikkaus ei hyödyttäisi. 

Kouluneuvos Lehtovaara arvostaa myös sanomalehtihuoneessa tai seurusteluhuoneessa pidettäviä keskustelutilaisuuksia ja iltahartauksia. Hän nauttii Uotin kauniista luonnosta, On honkia ja pensaitten väriloistoa. Turussa hän on asunut samassa talossa 40 vuotta ja asuu edelleen yksinänsä. kotiavustaja tosin käy ja talossa vallitsee avulias  henki.   Päivittäin kouluneuvos voimistelee tanskalaisen Müllerin miehille suunnitteleman omatekoisen voimistelujärjestelmän mukaan. Müller oli ollut syntyessään pieni sikarilaatikkoon sopiva. Koko ohjelmaan kuuluu 1500 liikettä ja sen tekeminen kestää puolitoista tuntia, mutta nykyisin kouluneuvos Lehtovaara toteuttaa siitä vain osia. Kipeä  polvi haittaa. – Kai olette  huomannut, että passissanne on väärä syntymävuosi, sanoi eräs unkarilainen lääkäri Lehtovaaralle jugoslavialaisessa kylpylässä. Mutta passissa ei ollut virhettä. Potilas oli 90-vuotias. Sen jälkeen hän ei ole lähtenyt ulkomaille yksin. 

Kyllähän näitä luontaishoitoja koululääketiede katsoo ehkä vieläkin halveksuen. Minä sain kuitenkin Kauko Uotilta viisaita neuvoja. Sirkka Uoti oli hyvin lämmin ihminen, täällä olo on hyvin rakentavaa. Kun asiakkaita on paljon, Sirkka Uoti järjesti kaikenlaisia kilpailuja. Ensin palkittiin paras, sitten seuraava, sitten viimeinen, ja lopulta havaittiin, että kaikki olivat saaneet palkinnon. -Nämä hoidot perustuvat aineenvaihdunnan elvyttmiseen, saan erilaisia kylpyjä ja kääreitä, jalkojen on tultava lämpimiksi. Sauna rentouttaa. Hieronta on täällä hyvää, siinä on jonkinlainen vatkaava piirre ja vibraatio. Monissa ulkolaisissa kylpylöissä hieronta on ihan mitätöntä. kasvisvoittoinen ruoka sopii minulle. Lisäksi on lintua ja kalaa. Voi olla, että tulen elokuussa taas. toivottavasti tohtori Uoti-Reilama jaksaa jatkaa tätä hoitoperinnettä. Siihen hänellä on hyvät edellytykset. Onhan hän pätevä lääkäri, jonka iloinen, myönteinen olemus jo vaikuttaa elvyttävästi. 

16. Toimittaja ja rouva Unto Kunnaksen muistelmia

Ei varmaankaan ollut pelkkä sattuma tullessamme Lempäälän Luontaiskylpylään tämän vuoden (1996) juhannusviikolla, kun talossa samaan aikaan suunniteltiin 70-vuotisjuhlia. Onhan meillä ollut tapana tulla Uotille vuosikymmenien aikana. 

Ensimmäinen käyntini hoitolaan tapahtui vuonna 1956, siis tasan 40 vuotta sitten. Siitä alkoi pitkäaikainen suhteemme, joka yhä jatkuu. Harvoin normaali avioliittokaan niin kauan nykyaikana kestää! Luoja yksin tietää, koska suhteemme päättyy. Irtisanomsita ei varmaankaan kummaltakaan puolelta tule tapahtumaan!

En tiedä, mistä molemminpuolinen hyväksyminen johtui, mutta luottamus syntyi ensi hetkestä Kauko ja Sirkka Uotin kanssa. samana syksynä tulin Uotille uudestaan, mutta  harva kylpylävieras on saanut sellaisia erioikeuksia kuin minä toiskertalaisena. Kiireitteni takia pyysin saada tulla hoitolaan keskiyön jälkeen lukitsematta jätettävästä ikkunasta ollakseni paikalla aamuhoitojen alkaessa. 

Seuraavana keväänä oli mukana vuodan vaihteessa elämäntoverikseni suostunut vaimo, Salme. Kun sitten perheemme alkoi luonnonlakien mukaan kasvaa, niin kukin kolmesta lapsestamme tutustui Uotin hoitoihin jo ennen syntymäänsä äitin ollessa  odotusaikana virkistävissä vesihoidoissa. 

Kun vuosien varrella tutustuimme lähemmin talon tapoihin ja ennen kaikkea laitoksen isäntäväkeen, Sirkka  ja Kauko Uotiin, oli mieluista todeta heidän yhdenmukainen suhtautumisensa kaikkiin kylpylävieraisiin. se ei olut asiakassuhde, vaan ystävyyssuhde. 

Tohtori Kauko Uoti oli paneutunut alaansa perusteellisesti, ja häneltä jokainen potilas sai henkilökohtaiset hoito-ohjeet. Hän itse ei paljon näkynyt laitoksen puolella.Siellä toimintaa valvoi vaimo, Sirkka, joka oli laitoksen sielu. Hän piti kaiken koossa ja vielä siinä sivussa kasvatti viisi lasta.  

Jokaisessa hoitolassa on tunnusomaista siellä vallitseva henki. Uotin hoitolan taustalla oli kristillinen arvomaailma. Se kävi ilmi iltahartauksissa, joita tri Uoti itse johti, vaikka ei niissä puhunut. niissä oli usein mukana   kanttori Jaakko Immonen.

17. Sisätautien ja reumatologian erikoislääkäri Kirsti Uoti-Reilama

Perinteisen hoitotavan keskeisiä tekijöitä ovat vesihoito, ravitsemusterapia, lepo, liikunta, yrttiterapia ja tietynlaisen elämänjärjestyksen noudattaminen. Lempäälän Luontaiskylpylässä on perinteisesti noudatettu kiihokkeista vapaata kala- ja kasvisruokavaliota. Myös paasto- ja raakaruokavalio ovat alusta alkaen olleet tarvittaessa osa terapiaa.

Hoitojaksojen yhteydessä tarvitaan riittävästi lepoa. Usein juuri unen häiriintyminen on ollut edeltämässä sairauden puhkeamista. Kylpylässä pyritään kannustamaan myös säännöllistä liikuntatottumusta.  

Tyypillisiä hoitoaiheita ovat erilaiset uupumustilat, toipilasvaihe sairauksien ja leikkausten jälkeen, reumaattiset ongelmat ruoansulatusjärjestelmän vaivat, vegetatiivisen hermoston toiminnan häiriöt, verenkiertoelimistön häiriöt, migreeni, vaihdevuosivaivat, hengitysteiden sairaudet. 

Muistiin vuoden 1996 Uotin 70-vuotisjuhlajulkaisusta.

23. 4. 2016 Lea Bright. Jokunen kommentti ja vuosiluku lisätty.

Leabright's Blog

Just another WordPress.com weblog

WordPress.com

WordPress.com is the best place for your personal blog or business site.

%d bloggers like this: