Marja Kalske kokosi kirjan Matka menneisyydestä tähän Kotioppaan 100-vuotisjuhlaan.

Kirjassa on 80. sivua. ISBN 978-952-93-1021-0.

Aihepiiri kirjassa: Matka menneisyydestä (keskiajalta) ; Juho Uotin tarina; Augusta Uotin tarina.

LÄHTEET:

Arkistolähteet

1. Juho Uotin ja Matilda Augusta Laurilan sukututkimusasiakirjat. LLA.

3. Juho Uotin ja Augusta Laurilan sukujen kirjeet ja omat kirjoitukset. LLA.

Kirjallisuuslähteet

1. Forsius, Arno: Endeeminen malaria Suomessa. Suomen Lääkärilehti 46/ 2001, vsk. 56.

2. Geocatchung: www.geocatchung.com. Tulostettu 1.6. 2011.

3. Grönlund, Irma: Augusta Uotin syntymästä 130 vuotta. Lempäälän Joulu 1993 ( s. 15-17). Toim. Ritva Mäkelä. Lempäälä 1993.

4. Halila, Aimo: Koulut ja opinkäynti. Hämeen historia IV. Noin vuodesta 1870 vuoteen 1945. ensimmäinen nide. Hämeen Heimoliitto. Hämeenlinna 1969.

5. Hanska, Jussi: Kristuksen sijaiset maan päällä? Paaviuden historiaa apostoli Pietarista Johannes Paavali toiseen. SKS. Helsinki 2005.

6. Juusten, Paavali: Suomen piispain kronikka. SKS 476. (1574). helsinki 1988.

7. Kalske, Marja: Dominus Tuomas sarkolaisen Raamattu. Viesti Lempäälän keskiajalta. Lempäälä 1999 a.

8. Kalske, Marja. Lempäälä ajan virrassa. Ihmisiä yhteisöissä, pitäjä maailmassa. Lempäälä 1999 b.

9. Kalske, Marja. Luonnon apu. Uotilainen kylpyperinne. Lempäälä 2006.

10. Kansallisbibliografia: www.kansallisbibliografia.fi II. Hämeenlinna 1931.

11. Kansanvalistusseuran kalenterit 1887- 1895.

12. Kaukovalta, K.V.: Hämeen läänin historia I, II. Hämeenlinna 1931.

13. Klinge, Matti 1968: Ylioppilaskunnan historia. Kolmas osa 1872 -1927. Porvoo 1968.

14. Klinge, Matti 1989: Traditionalism och radikalism. (603- 671). Helsingfors Universitet 1640- 1990. Andra delen. Kejserliga Alexanders Universitet. 1808 – 1917 av Matti Klinge, Rainer Knapas, Anto Leikola, John Strömberg. Helsingfors 1989.

15. Lempäälän Luontaiskylpylä 1926- 1996. Lempäälä 1996.

16. Lounela, Pekka: Ken talonsa jättää- Arvid Järnefelt. Helsinki 1977.

17. Mikkonen, Pirjo, Paikkala Sirkka: Sukunimet. Helsinki 2000.

18. Mäkelä, Ritva (toim): Lempäälän Luontaiskylpylä 1926- 2001. Vedestä voimaa. Lempäälä 2001.

19. Mäkitalo, Asko: Legacy report: www.medlem.spray.se/askomakitalo/Wenne.htm .

20. Mäntylä, R.A.:Raision historia 1. Toim. Ella Kivikoski, Aulis Oja, R.A. Mäntylä. Raisio 1960.

21. Mäntylä, R.A.: Raision historia 2. Turku 1965.

22. Nuorteva, Jussi: Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun Akatemian perustamista 1640. Helsinki 1997.

23. Nurminen, Raili: Säkylän historia. Jyväskylä 1970.

24. Naisen ääni XXX vuosikerta 1919.

25. Peltoniemi, Teuvo: Kohti parempaa maailmaa. Suomalaisten ihannesiirtokunnat 1700-luvulta nykypäivään. Helsinki 1985.

26. Pyhä Raamattu. Sortavala 1927.

27. Päivälehti 1898.

28. Rommi, Pirkko; Pohls Maritta. Kielikysymys politiikassa. Suomalaisuusliikkeen historiaa. Päätoimittaja Päiviö Tommila. 2005.

29. Ruuth J.W.: porin kaupungin historia 1899. Pori.

30. Rytkonen, Raili: Säkylän historia 2. Jyväskylä 1987.

31. Saarinen, Juhani: porin historia III. 1808-1939. Pori 1972.

32. Sanomia Turusta 1890- 1910.

33. Satakunnan Sanomat 1890- 1910.

34. Suku-testiraportti. Pärlund,Anni Josefina. www.cs.fi/~hmj/suku/anni_josefina_files/data.html

35.Suku-testiraportti Järvinen Kustaa jalmar:Pal.: www.cs.tut.fi/hmj/suku/kustaa_jalmar_files/data.html

36. Suomen Kuvalehti 30.6. 1917. No 26.

37. Suomen maatilat. Tietokirja maamme keskikokoisista ja suurista maatilosita. III osa. Turun ja Porin lääni. Ahvenanmaa. Toimittajat Felix Jonasson, Akseli Kivialho, K. Kivialho. Porvoo 1932.

38. Suvanto, Seppo. Knaapista populiin tutkimuksia erilaistumesta satakunnan talonpojistossa vuosina 1390- 1571. SHS. Helsinki 1987.

39. Turun Lehti 1890- 1910.

40. Työkansa 1890-1910.

41. Uoti, Juho. Kotiopas terveydenhoidossa, 1912.

42. Uoti, Juho: Mitä luontainen terveyskunta tahtoo? 1917.

43. Uoti-Reilama, Kirsti: Vesi vanhin voitehista. Lempäälän Joulu 1996 (s. 38-39). Toim. Ritva Mäkelä 1996. Lempäälä.

44. Uoti, Kirsti: Sähköpostikirje kirjoittajalle 2012.

45. Wikipedia, Jean Boldt.Tulostettu 21.5. 2011.

46. Virrankoski, Pentti: Suomen historia 2. SKS. Helsinki 2001.

47. Vuorela, Toivo. Kansanperinteen sanakirja. Piirrokset: Pirkko-Liisa Surojegin.

48. Yliaho, Timo. Raision historia 3. Raisio 1990.

Muistiin 23.4. 2016.
Tänä vuonna 2016 
Lempäälän Luontaiskylpylä  on ollut toiminnassa 90 vuotta, aika tulee täyteen  heinäkuussa. 
M. Kalskeen kirjaa "Matka menneisyydestä" on saatavilla Lempäälän kylpylästä.
Painokustannukset   40 EU/kpl.

Lisäys  23.8. 2018.
 Tänä vuonna on Uotin parantolan  eli Lempäälän luontaiskylpylän merkkivuosi, sillä Kauko Johannes Uotin syntymästä tulee 14.11. 2018 
 täydet 120 vuotta.  Voi sanoa että  hänen isänsä Juho Uoti oli todellinen terveysalan teoreetikko ja hengen lieska. Pohjan Soihtu. 
 Hänen äitinsä oli mitä käytännöllisin  organisattori ja omasi kaikki didaktiset ja pedagogiset ominaisuudet
ja vahvan kristinuskon hengen  ja hän välitti   tämän uotilaisen terveydenhoitosuunnan  käytännöllisille uomille.
 joissa muut terveydenhootajat  ja potilaat säilyivät hengissä kautta poliittisesti kiihkeät ja kovin  yllättävän aggressiiviset ajat,
 sillä kaikki tarvitsivat kuitenkin  terveyttä- oli mistä  suuntauksesta tahansa ja niin tämä luontaishoitoaate pysyi  jatkossa
 hyvin epäpoliittisena, kohtalaisen kristillisenä myös,  mitä  käytännön lähimmäisienrakkauteen tulee uskon mittapuuna- mikä varsinaisesti pitäisi ollakin 
 se mittapuu, eikä  teorioitten  runsaus ja teologian kiihkeys. 
K J Uoti  oli  käytännön toteuttaja  aivan maaseudun maaperällä- vahvasti maanviljelykseen suuntautuneen  pohjoishämäläisen Lempäälän
pitäjässä.  Augsuta - äiti vielä toimi pääasiallisena   tukikohtanaan Helsingin kaupunki.
 Suurta maailmaa nähneenä KJ tahtoi muodostaa  parantola-alueesta  terapeuttisen puiston, jossa oli liikuntamahdollisuuksia myös  
huonokuntoisille ja väsyneille.Hänen äitinsä hankki 2,5 hehtaarin  tilan  järven rannalta ja siinä oli mahdollista   hyvin monipuolinen
 parantavan vaikutuksen  aikaansaaminen.  Pelkästään tämä  alueen rakentaminen ja kaikki yksityiskohdat  ovat  aihe sinänsä. 
Kukoistuksensa  iso terapeuttinen  alue koki siinä 1960- 1970 luvulla. Samassa tahdissa kun kansan  asumisolosuhteet ja
 terveystilanne koheni,  Uotin alue pieneni  minimaaliseen  toteutettavaan toimintaansa, joka nyt  2018 vallitsee 
 Juho  ja Augusta Uotin toisen,  kolmannen ja  neljännen sukupolven elonpäivinä.   Tästä löytää enemmän tietoa   nettiosoitteessa
  www.lempaalaspa.fi   
 KJ  Uotin ja Sirkka os.   Kavanderin tytär Kirsti  Uoti, sisätautien ja reumatologian  erikoislääkäri
 vastaa toiminnasta ja johtaa tätä yksityistä kylpylää. Kirsti on nuorin siskoni. Hän on johtanut laitosta vanhempien poismenosta asti
1979/1981. 
KJ Uoti ei ollut kirjankirjoittaja. Hänen työaikansa oli  potilaiden vastaanottoa ja keskusteluja sekä hoito-ohjeen antamista. Hän otti vastaan potilaita vielä sinä vuonna 
1979, kun  aika hänestä jätti   keskikesän kuumuuden ja rankkasateiden päivinä. 
Nuorempana ja opettaessaan luontaishoitajia hän kirjoitti perustavia  lauselmia luentoina. Myös hän teki iltahartauksiin    muistiinpanojaa  keskusteltavasta aihepiiristä. 
1960-luvulla  laitoksen toiminnan ollessa kukassaan ja myös lähetystyöntekijöiden käydessä levähtämässä laitoksessa, KJ Uoti ja Sirkka Uoti saivat 
 niin runsaita siunauksia kaikilta  hoitamiltaan  ihmisiltä, ( Aarre Ylpön siunaukset  vielä oikein kaikuvat korvissa, kun niitä muistelen  Ylpön  noustessa ulko-ovelta 
  eteisten läpi   spiraalina  kiertäviä  portaita yläkerran halliin  tapaamaan isääni)--  että ilmeisesti siitä sitten  taivaan lahjana  Sirkka Uoti  alkoi saada hengellisten
 runojen sanoja ja Kauko J Uoti sai niihin säveliä.  Laitoksessa oli paljon musiikkia taitavia, kanttorit ja musiikin tuntijat  (Immonen, Koskimies, Lsurila)
 sovittivat  lauluja ja  asettivat  laulut  nuoteiksi ja  laulajat lauloivat  niitä, jopa radiossa ( Elna Eliasson, Vieno Roine). Iltahartauksissa ja juhlissa myös 
laulettiin niitä. 
Voi sanoa että nämä  toista sataa hengellistä laulua ovat KJ ja Sirkka Uotin kirje   jälkipolvelle, sekä lisäksi on  muistot 
 ja mitä historiankirjoittajat kirjoittavat. 
  



 

Leabright's Blog

Just another WordPress.com weblog

WordPress.com

WordPress.com is the best place for your personal blog or business site.

%d bloggers like this: