INFLUENSSAVIRUSGENOMI ON HYVIN SEGMENTOITUNUT
8 segmenttiä
12345678
1.SEGMENTTI. Koko 2341. Nimi PB2
2.SEGMENTTI. Koko 2341. Nimi PB1
3. SEGMENTTI. Koko 2233. Nimi PA ( seriiniproteaasi)
4. SEGMENTTI. Koko 1778. Nimi HA (hemagglutinaasi)
5. SEGMENTTI. Koko 1563. Nimi NP
6. SEGMENTTI. Koko 1413. Nimi NA ( neuraminidaasi)
7. SEGMENTTI. Koko 1027. Nimi M1, M2. ( Matrix Ion Channel)
8. SEGMENTTI. Koko 890. Nimi NS1, NS2. NEP
RdRp on osat 1-2-3. PB2, PB1 ja PA.
IHMISSOLUN GLYKOCALYX- asiasta
Eräs ulkoinen, geneettinen ja rakenteellinen tekijä moduloi viruksen fuusiota.
GALAKTOLIPIDIT
Myxovirukset kuten influenssa virukset ja paramyxovirukset läpäisevät isäntäsolukelmun viruksen ja solukelmun fuusion ( yhteensulamisen) avulla. Tässä tapahtumassa viruskapseli reagoi solukalvon galaktoosiin päättyvien glykolipidien kanssa ( näitä on ihmissolujen glycocalyx- rakenteissa, solujen ulkopinnoilla) Tämä osoitettiin koejärjestelyillä: Nämä lipidit pystyivät estämään fuusiota ( hemolyysimäärällä mitattuna) kun ne reagoivat viruksen kanssa. Kun niitä lipideitä lisättiin erytrosyytteihin, ne nopeuttivat viruksen fuusiota.
LÄHDE: Huang RT
Involvement of glycolipids in myxovirus-induced membrane fusion (haemolysis) J Gen Virol.1983Jan;64 (Pt 1):221-4.
Asia on tärkeä sanoa originaalitekstinä.
Myxoviruses (influenza viruses and paramyxoviruses) penetrate their host cells by fusion of viral and cellular membranes. During this process, virus envelopes react with galactose-terminating glycolipids of cellular membranes. This was suggested by experiments showing the ability of these lipids to inhibit fusion (as measured by haemolysis) when reacted with the viruses, and to enhance it when added as enrichment to erythrocytes.
Eräs ulkoinen, geneettinen ja rakenteellinen tekijä moduloi viruksen fuusiota.
GALAKTOLIPIDIT
Eräästä vanhemmasta väitöskirjasta Ruotsin puolelta:
MINKÄLAINEN ON IHMISSOLUN GLYKOCALYX
Imettävien eläinten ja ihmisten solupinnan ulkokerros ilmentää glykosfingolipidejä (GSL), lipidiosa on kelmussa ja hiilihydraattiosa törröttää ulospäin. Pääpoikkeus tästä on makrofagit ja neutrofiilit ihmisellä, sillä niissä glykosfingolipidit ovat kryptisesti solun sisäisissä rakkuloissa. Mitokondrioissa esiintyy myös glykosfingolipidejä. Luonnollisesti solupinnalla on runsaasti kaikenlaisia muitakin ilmentymiä, kuten kymmeniä jonikanavia ym.
Influenssaviruksen suhteen on mielenkiintoisia ne galaktoosiin päättyvät solupintarakennelmat. Niistä on joku tiedemies tehnyt pedagogisen kuvankin täällä Ruotsissa- (Olen tehnyt muistiinpanoja 1990-luvulla, mutta tiedemiehen nimi ei ole papereissani), solupinta on kuin hienosti koristeltu täytekakku kaikenlaisine ulokkeineen.
Näistä koristeista voisi antaa luettelona seuraavat yhdeksän esimerkkiä.
Polyglykosyylikeramidi
Glykoproteiini, integriini
GM3, gangliosidi
Laktosyylikeramidi
GM1 gangliosidi
Glykosyylifosfatidyyli-inositoli (GPI-.ankkuri)
Heparaanisulfaatti proteoglykaani (HS) (PG)
Glykoproteiini (gp), jossa on O-tai N-linkkiytynyt sakkaridi
A-6-glykosfingolipidi (GSL)
Näitten komponenttien lisäksi tiedemies oli väitöskirjansa kuvaan asettanut weilaisia kalvofosfolipidejä (PL) ja kolesterolit paikalleen plasmakalvoon:
Aminofosfolipidit; Fosfatidykletanolamini (PE), fosfatidylseriini (PS)
Koliinifosfolipidi, lesitiini (PC)
Sfingomyeliini (SPM)
Kolesteroli vastaa vedenpitävyydestä, Dolikoli ( vastaa päinvastoin fluiditeetista)
Lisäksi hän oli kuvannut jokaisen rakennushiukkasen erikseen omalla symbolilla ja näistä lego-osasista osista hän oli koonnut ne kuvansa 9. solupintamolekyyliä.
Tällaisia rakenneosatekijöitä lueteltiin:
Glc ( glukoosi)
Gal ( galaktoosi)
GlcNAc ( glukoosi-neuramiinihappo)
NeuAc ( neuramiinihappo)
Fuc ( fukoosi)
S ( sulfaatti)
GalNAc ( galaktoosi-neuramiinihappo)
Man ( mannoosi)
Iduronihappo tai glukuronihappo
P ( fosfaatti)
M ( myo-inositoli). Yleensä merkataan mI.
E ( etanolamiini) . Yleensä merkataan EA.
Xyl ( xyloosi)
Tutkija selvitti näitten koottujen molekyylien avulla mekanismeja kroonisessa motorisessa neuropatiassa esiintyvässä ilmiössä: on todettu nimittäin vasta-ainepitoisuuksia GM1-gangliosidejä kohtaan ja muitakin glykokonjugaatteja kohtaan, joissa on terminaalinen Gal3 -GalNAc- disakkaridirakenne. Myös eräässä alatyypissä Guillan Barre-syndroomaa tavataan akuuttia neuropatiaa. Sellaiset vasta-aineet ovat pääsyynä motorisen hermon tuhoon.
Eräissä perifeerisissä neuropatioissa on todettu IgM-paraproteiineja, jotka sitoutuvat sulfoitunutta glukuronihappoa sisältäviin GSL- molekyyleihin. Sellaisia molekyylejä tavataan ihmisen cauda equina- ja perifeerisissä hermoissa.
GSL- molekyylit osallistuvat myös amyloidin muodostukseen Alzheimerin taudissa.
GSL on reseptorina mikro-organismeille ja niiden toksiineille edistäen mikro-organismin kiinnittymistä soluun tulehdusprosessin ensimmäisenä askeleena.
Veriryhmätkin
ovat rakenteita, joissa toimii GSL-molekyylit.
Suurin osa non-asidisia GSL-molekyylejä on kuitenkin kryptisiä eivätkä törrötä pinnoilla.
Solupintaveriryhmäantigeenin merkitys tulee esiin, kun verta tai elimiä siirretään sekä äidin ja sikiön keskeisessä rinnakkaiselossa.
GSL-molekyylit ovat myös inerttiä täyttöainetta solukalvon rakenteessa, esim. soluissa, joissa on matalat kyvyt interaktioihin. Tälläisia ovat punasolut.
Glykolipidejä on erilaisia ydinsarjoja (globo-, ganglio-, lacto-. neolakto-, gala-, muko-).
Eräissä niistä on terminaalinen galaktoosi.
Esim. E. Coli sitoutuu globosarjan gal-gal-pitoiseen oligosakkaridiin Gal (1-4)-Gal.
Genomin koodittama entsyymi glykosyylitransferaasi vaikuttaa tällaisiin pääte-galaktooseihin ja voi lisätä niihin hiilihydraatteja. Ja niin muodostuu eri veriryhmiä (ABH). H-geeni koodaa H-antigeenin rakentumista. Erytrosyyteissä on neolaktosarjaa ja siihen vaikuttaa transferaasi.
Se, sekretorinen geeni, tuottaa pidentynyttä glykolipidiä, jossa on H-determinanttina Fuc-Gal-GalNAc-Gal-Gal-Glucosyylikeramidi.
Näiden H- ja Se- glukosyylitransferaasien täytyy ensin olla vaikuttanut ennen kuin A- ja B-glukosyylitransferaasit voivat vaikuttaa ja tuottaa näille antigeenille tyypilliset rakenteet. .
Voisi arvella , että influenssavirus, jota attraheeraa galaktoosipäätteet , olisi vaarallisempi tietyissä veriryhmissä, joissa on suojaamatonta galaktoosipäätettä enemmän tarjolla, mutta tästä ei minulla ole enempää näyttöä. Ihmiset kuitenkin sairastuvat eri tavalla influenssaan ja vain osa sairastuu.
Koska influenssavirus vaikuttaa agglutinoitumista punasoluissa, lienee tarpeen katsahtaa näihin pintamolekyyleihin preventiivisiä ja profylaktiisia hoitokeinoja etsittäessä. Uusimmat virukset lievät jonkin verran resistenttejä varsinaisille viruslääkkeille. Merkittävää tulee olemaan yhteispeli eri bakteerien, veriryhmien, influenssaviruksen sekä immuunipuolustuskyvyn kesken.
Nuoret taitavat olla alttiimmat virukselle siksi koska heidän solupintansa esittävät hienoja kirjan kuvan mukaisia reseptorimolekyylejä runsaasti. Virus käyttää hyvää integraatiota kehittyneesti hyväkseen. Virukset itse olosuhteiden pakosta joutuvat kristalloimaan ulkokehänsä ihmetyttävän hienoiksi ja korumaisen täsmällisiksi tiukoiksi rakenteiksi. Ihminen vesipitoisena olentona on hyvin multiforme ja suhteellinenâ, adaptoitunut ja tilanteen mukainen, runsasvariaatioinen glykocalixiltaan antaen influensavirukselle tosiaan vihreät niityt kelliä ja etsiä sopivaa ruohonjuurta solun sisään pääsykohdaksi. Ihmisen multiforme rakenne tekee mahdolliseski ihmisen pysymisen hengissä viruksilta, sillä ne ovat niin kapeakirjoisia että ne voivat vaikuttaa vain johonkin kapeaan alaan, esim hengitysteissä tietyyn osaan. Esim influenssavirus ei vikuuta ihoa.
Teoriassa voisi ajatella, että jos pystytään rakentamaan kamouflage ihmisen omalle hengitystie glykocalixille niin että influenssavirus ei löydä sille tyypillisiä galaktoosipäätteitä, olisi saatu aikaan kilpi. Mutta tämä on melko mahdoton ajatus sillä galakatoosipäätteet syntetisoituvat solun sisässä ja siten siirretään valmiina telineinä ja versoina solun ulkopintaan eikä niin että ne kertyisivät kokoon vasta ulkopuolella solua, joten sellaisen ajatuksen voi jättää. Päinvastoin voi vain katsoa että soluilla on hyvät rakennusaineet tuottaa edelleen kaikenlaista pintamolekyyliä ja surfaktanttia. Maitoruotteet ovat avustamassa juuri tätä galaktoosirakenteitten saantia, koska galaktoosiperäisestä glukoosista on ehkä nopeampi muokata aktiivia galaktoosia kukaties, koska indusoituu entsyymeitä, jotka kuuluvat galaktoosiaineenvaihduntaan.. Aivan hyvä indusoija lienee lämmin sipulimaito, jota aina on suositeltu flunssien yhteydessä käytettäväksi Siinä on orgaanista rikkiä myös, joka avustaa GSH:ta antiksidatiivista entsyymiä. Rasvaisempi maito on suositeltavaa flunssan aikana palmitiinihapon ja lesitiinin kehittymisen avuksi. Sanotaan etä aspiriini estää tämän viruksen replikaatiota
RNA virukset ja influenssaviruksen asema RNA-virusten joukossa
RNA virukset voidaan jakaa genomiensa ulkonäön ja lisäntymistapansa mukaan, joka johtuu niitten genomin rakenteesta.
Kapsuloitunet RNA virukset
ovat 9 virusperhettä vuoden 1996 luettelon mukaan ALFAVIRUSES, ARENAVIRIDAE , BUNYAVIRIDAE, CORONAVIRIDAE, FLAVIVIRIDAE, ORTHOMYXOVIRIDAE, Influenzavirus on tässä joukossa), PARAMYXOVIRIDAE, RETROVIRIDAE/ HIV), RHABDOVIRIDAE)
Kapselittomat RNA
(+) PICORNAVIRUSES
KAIKKIEN RNAvirusten on tuotettava komponentteja RdRp
ja joskus niitten proteiinejakin, jota ne saavat transkriboitua koko pitkää RNAmolekyyliä RNA templaateistaan.
Viruksen isäntäsoluunmenotavat (modes of entry) vaihtelevat kovasti eri isäntäsolujen mukaan, mutta sensijaan virusgenomi määrää aivan tarkasti viruksen expression ja replikaation .
ssRNA(+) genomin omaavat CORONAVIRIDAE, ALFAVIRIDAE. ss(+)RNA genomit voivat kokonaan tai osittain translatoitua mennessään soluun sisään ja tuottaa RdRP:n, mistä sitten seuraa, että ne pystyvät saamaan syntetisoitua koko pitkää komplementaarista RNA(-) muotoa ja siitä taas koko-pitkää RNA(+) muotoa ja myös subgenomsita mRNA(s).
ssRNA(-) genomin omaavilla on oltava mukanaan jo RdRp, jotta subgenomista mRNAmuotoa voi transskriboitua ennen kuin translaatio on mahdollista. INFLUENZA-virus omaa tällaisen negatiivisen yksinkertaisen RNA(-)genomin.
dsRNA genomisia viruksia. Näillä on konservatiivinen tapa transkriboitua virioniperäisten nukleoproteiinikompleksien avustaessa ja uudet genomit taas transkriboituvat aivan vasta syntyneellä RdRp:llä siitä mRNA.sta jota vapautuu.
Kasveja infektoivat virukset omaavat liikkeestä vastaavaa proteiinia, movement related protein (MP)
Vielä vähän ss(-)RNA viruksista erikseen
(BUNYAVIRIDAE. genomi on kolmi- segmentoitunut. (Genus PHLEBOVIRUSES, genus TOSPOVIRUSES) Ainakin yksi ambisense RNA)
Suurempi läryhmä MONONEGAVIRALES sisältää ortomyxo-, paramyxo- ja filovirukset.
ORTHOMYXOVIRIDAE, kuten Influenza virus
( genomi on kaikkein segmentoitunein mitä tiedetään ss(-)RNA- viruksilta)
PARAMYXOVIRIDAE, MONONEGAVIRUSES
(Näissä genomi ei ole segmentoitunut)
Ryhmä V ((-)ssRNA) Ex. Genus EBOLAVIRUS, FILOVIRIDAE, MONONEGALEVIRALES
Species Ivory Coast ebolavirus, Reston ebolavirus, Sudan ebolavirus, Zaire ebolavirus
(ARENAVIRIDAE ovat zoonoosiviruksia lähinnä.
Ryhmä V ((-)ssRNA) Perhe: ARENAVIRIDAE Genus: Arenavirus: kahden komponentin genomi. Lähinnä zoonoottinen. â).
Näillä kaikilla yllämainituilla on yksittäinen genomi, samantapainen RdRp alayksikko (L-tyyppinen proteiinigeeni) Samanlaisuutta on myös N tai NP geeneissä. Nämä ovat virusevoluutiossa äskettäin kehittyneita ja ne infektoivat vain korkeampia eukaryosyytejä kuten niveljalkaisia, selkärankaisia ja korkeamman luokan kasveja.
Virukset, jotka infektoivat kasveja tekevät sen ehkä, siksi että ne ovat läheisessä kontaktissa hyönteisiin ja isäntäkasveihin, monet kuitenkin ovat viruksia, joille hyönteinen on vektori tai vaihtoehtoisisäntä.
INFLUENSSAVIRUKSESTA ( Orthomyxoviridae ryhmä) näitä mononegales ryhmäläisiä.
Genomi on mitä segmentoitunein. Siinä on 8 erillistä jaksoa ja niistä virus saa erilliset mRNA:ta tehtyä. Virus vielä asettautuu isäntäsolun TUMAN puolelle, joten sillä on nukleaariset sekä transskriptio että replikaatio. Tämä tietysti vaikuttaa mihin- tahansa- influenssaan sairastuneessa eräänlaisen ydinväsähtämisen. Ihminen on hyvin väsynyt, eikä olisi syytä aliarvioida väsymyssignaalia influenssan iskiessä. Toipuu nopeammin kun keskittää itsensä lepoon siksi aikaa kun virus ylittää elimistön siis menee läpi alueen. On hyvä pitää kodissa varalta elintarvikkeita sillä yksikin turha lähtö ostamaan tukkukaupalla raskaat kassit syötävää flunssan ajaksi silloin kun jo on kuumeessa, ei ole mitenkään järkevää. Pitää katsoa C-vitamiinipitoista marjaa pakasteeseen, sokeria, teetä, kahvia, vähän vitamiinejakin, jotain käsikaupan nuhalääkkeitä, aspiriinia ja yskänlääkeitä ensi alkuun yskänärsytystä hillitsevää ( noscapin) ja sitten jatkoon liman eritystä parantavaa ( acetylcystein, bisolvon), ehkä antihistamiinia, että nenä ei mene kovin tukkoon ja nielusta korvaan menevä käytävä tukkeudu) ja jotain kipua lieventävää kuten Panodil, joka ei niin riko verisoluja, jos sattuu olemaan sellainen, että veri vuotaa herkästi. Silloin ei kannata käyttää aspiriinia tai NSAID-tablettia, vaikka aspiriinilla on kyllä etua viruksen replikaation estäjänä. Vihreät vihannekset vahvistavat verta ja samalla antavat C-vitamiinia. Se joka joutuu käyttämään särkyläääkkeitä voi lisätä vihreitten vihannesten ja kasvisöljyjen käyttöä samalla veen pitämiseksi reologisesti o ptimaalisena. . Pinaattia ym vahvan vihreää kannattaa pitää pakasteessa. Sipuli oh ehdottoman hyvä antamaan orgaanista rikkiä, jota keuhkojen surfaktantit tarvitsevat, samoin maito, joka antaa fosfolipidejä. Lapsille ainakin sopii täysmaito, jossa on tarpeeksi maitorasvoja. Valkosipuli vaikuttaa kuten miniaspiriini veren hyytyvyteen.. On hyvä pitää mielessä. Infektiot aina vikuuttavat rheologista tasapainoa jollain tavalla, joten kannattaa pitä silmällä, jos tasapaino menee kohti mustelmien muodostusta ja nenäverenvuotoa ja siinä tapauksessa vähentää särkylääkkeitä ja lisätä vihreää vihannesta.
Kaakao ja suklaa antaa myös keuhkoille rakennusaineita, että saa hyvin poistettua virusta ja bakteereja hengitysteistä omilla luonnollisilla peptideillä ja surfaktanteilla.
Tavallinen Tamiflu voi olla aika hyvä influenssalääke tavalliseen influenssaan, vaikka huhu kulkee, että sille alkaa olla resistenssiä. Omasta mielestäni se keventää, lyhentää flunssaa ja vähentää jälkitauteja kaiken kaikkiaan. mielestäni sitä ei kannata jättää käyttämättä tavallisessa influenssssa sen takia, että joskus tulevaisuudessa voi tulla lintuinfluenssasta pandemia. ( Jos hyvin käy alkaa ihmiskunnassa jo pikkuhiljaa kehittyä luonnollisia vasta-aineita lintuinfluenssaakin vastaan, sillä seikkaa ei itse asiassa ole vielä katsottu siltä kannalta, eikä voida tietää, miten paljon sekin virus on läpi mennyt maapalloa niin, ettei lintu joka sitä kantaa ole sairas tai ihminen joka saneeratessaan on altistunut ja saanut vasta-aineita, ole hänkään itsekään tietoinen vasta-aineistaan. Sitäpaitsi aika minkä virus alien tarvitsee genominsa pitkäaikaiseen vahvistamiseen, voi olla pian ummessa, ja niin se katoaa se ögonaböj niin ettei siitä tiedä mitään. Virus ei emansipoidu ellei sillä ole jokin syy emansipaatioon. Ei kai se nyt ole muita parempi. Sen elämä ei kuitenkaan ole tullut täydelliseksi, täyttymykseen ihmiskuntaan lopullisesta pääsystä, kun se ei ole niitä sortteja, jotka tekevät proviruksen, vaikka lainaa genomin koneiston. Influenssaviruksen valtti on äkki-isku että se kerkiäisi ennen kuin ihmisen tai linnun vastustuskyky herää. Se menettää joka ainut päivä näitä valttejaan jo nyt. Influenssavirus on lojaali vihollinen. Se katoaa näyttämöltä, kun se voitetaan tai kun se on saanut tarpeeksi uudistettua geenimateriaaliaan pysyäksen kapseloituneena pitkään tai löydettyään reservoaarin.
(Sen sijaan HIV virus on täyttymyksessään, kun se on inkarnoitunut ihmiskunnan genomiin ja siinä on sitten vain odotettavissa uutta ihmiskuntaa, jos se vikuuttaa jokaisen genomin. Se ei ole lojaali vihollinen. Se on evoluution viruksia. josta voi tulla yksi katkennut evoluution haara. maapallolle. Kaikki ne virukset jotka tekevät proviruksen ovat vaara numero 1 virusten taholta, koska ne sysäävät evolutionaalisti. Mielestäi ihmiskunta on aika hyvä nykyisellään.HIV- virus on ehdoton vihollinen nr I. Se ei ole vaarallinen apinoille).
Vaara numero 2 on tietysti virus, joka mene tumaan tekemään päätyötään ja siinä sitten on tämä influenssavirus. Sikäli pandemia-uhka lintuviruksesta on todellinen vaara, koska se todellakin hyppää sitten ihmiskunnan genomin kimppuun yhtäkkiä miltei ilman mitään luonnollisia vastatoimia ihmiskehon taholta, jos pahin teoria voisi toteutua, mutta globaalisesti tehdään pikku hiljaa yhteistyötä asian pitkittämiseksi, Jokainen pitkitetty päivä on sitä, että vasta-aineita jossain pääsee kehittymään kuin tilkkutäkkitekniikalla. Jos yksi ihminen menehtyy, ympäristössä iso joukko omaa todennäköisiä vasta-aineita. Ja muu strategia on aktivoitu. Vaara numero 2 on lähinnä isoloitu ja se voi loppua omaan mahdottomuuteensa. jos jossain alueessa sille tulee vasta-aineet ja se ei siirry siltä alueelta minnekään. Tämä on tietysti aivan häivähtävän pieni mahdollisuus.
Vaara numero 3 on taas kaikki sellaiset virukset- (mikä- tahansa- virus) jotka jossain tietyssä olosuhteessa iskee ihmiskunnan tai yksilöt hautaan tai invalidisoivat vakavasti, mutta toisaalta eivät leviä paikallisoloja pitemmälle. Näitä on sitten suuret määrät.
Vaara numero 4 on mitättömän virusinfektion fataalit komplikaatiot, joita voi tulla aivan huomamaattomastakin viruksesta. Tai joissa jäädään raksuttamaan etiologiassa esim mahdollista virusta.
Nämä vaaran asteet ovat minun omia mielipiteitäni. Viruksia varmasti on aika paljonkin aina liikkellä eikä niistä yleensä kukaan mitään sen enempää tiedä. Nehän eivät näy mitenkään. Vaikka niitä olisi miten paljon koossa tahansa, ei ne sen paremmin näy tavallisessa yhteiskunnassa.
VIRUKSESTA puhuminen on vähän kuin radiokatiivisuudestakin puhuminen, asiaa joka on tärkeää, mutta ei ole silmin havaittavissa, muusta kuin voimavaikutuksistaan tai oireyhtymistään..
Jos ihminen joutuu gamma tai röntgensäteilyyn hän yhtäkkiä vain alkaa vaipua kokoon ja menehtyy. Eikä mitään näy. Radiation sickness muistuttaa siinä äkillistä influenssatautia
Säteilysairauksessa solumuutokset tulevat histamiinin vapautumisesta, solujen turpoamisesta ja vapaista radikaaleista. Gamma tai röntgensäteily voi olla sitten poissa, se on vain energiamuotoa, ei siitä jää mitään ainetta. Se on hyvin teoreettinen asia. Siitä ei edes jää mitään vasta-aineita, niitä sentään jää viruksista, jotka siinä mielessä ovat materiaalia. Vieläpä biologista ja lisäntyvää. Jos joutuu hiukkassäteilyyn( radioaktiivisia alfahiukkasia tai radioaktiivisia isotooppeja kehossa) ne eivät kasva kehossa kuten virus, mutta ne jonisoivat, tekevät lisää vapaita radikaaleja, solutuhoa.
Vaikeimman laatuisia kuviteltavia kombinaatioita voi olla radioaktiivinen altistus ja virustaudin isku.
Jos voisi vielä kombinoida jonkin vaikeuden lisää, se olisi ravinnon ja lääkkeiden puute tai sosioekonominen kurjuus, suojaavan asunnon puute. Nämä neljä vitsausta on jo aikojen alusta mainittu: nälkä, rutto, sota ja pakolaisuus. Kun alkaa neljän tekijän kombinaation uhat olla koossa, ollaan tosi pulassa. Silloin voi sanoa- vanha kansaintuhooja on liikeellä. joskus voi ikäänkuin sattumatekijät konvergoitua stoikkastisesti että näitä alkaa koostua. Silloin olisi tärkeää ainakin lähimmäisenrakkaus ja humaanisuus ja kyky yhteistyöhön.
Viimeisestä maailmansodasta ei ole vielä kulunut ihmis-ikää. Meidän sukupolvemme voi pystyä yhteistoimin välttämään kaikki neljä tekijää, mutta viides tekijä on kosminen katastrofi, jonka välttöön tarvitaan todella globaali yhteistyö. Kosminen katastrofi on, jos joku kansa kokonaisuudessaan joutuu siirtymään luonnonmuutoksen takia tuhatvuotisilta perinteisiltä valtioalueelta pois muista syistä kuin yllämainituista neljästä. Nyt ollaan tilanteessa jossa jotkut valtiot voivat peittäy merivedellä 100 vuoden sisällä. Maapallo tulee uudelleen ohjelmoida tähän. Siinä sitä kärsivällisyyttä tarvitaan, kun pandemian haasteet on voitettu. Kosminen seikka osaltaan on planetaarinen ilmaston muutos, johon toisaalta voidaan vastavaikuttaa ja käyttää kosmisia seikkoja jopa hyödyksi vastavaikutettaessa.
.
23/10/2007 12:14
Päivitys 22.10.2008
