SORBUS PIHLAJA Rönn

Sorbus . Pihlajat ja Ruotsinpihlajat , Rönn Oxel.

Sorbus aucuparia

S. aucuparia L. Kotipihlaja.

-Lehdet kokonaan parilehtisiä, sahalaitaisilla, alta kaljuilla t. hienohöyteillä lehdyköillä varustetut ; kukat vähemmin tiheissä, tasalatvaisissa röyhyissä; hedelmä pitkulais-palleroinen.
Hedelmä on lämpimänpunainen pihlajanmarja. — Pyrus Gaertn.

Marjan käytöstä ravintona tai lääkkeenä löytyy manintoja:
Marjoja on ennen käytetty kivitaudissa ja vesi-ummessa: syötiin 10 tai useampi marja kerran kahdesti päivässä pitkähkön aikaa.
Marjat, etenkin vähänh pakkasen puremat antavat hyvää mehua ja etikkaa. Sikoja taidettiin lihottaa pihlajan-marjoilla. Niitä shyö laululinnuyt. puu soveltuu käytäviin ja lehtokujiin. Sitä voidaan ympätä. Puuaines on lujaa ja kelpaa puukalu-töihin.Puuta istutetaan
marjoista,joita lokakuussa asetetaan varjopaikkoihin ja kylvetään mustaan multaan.

S. fennica Suomen pihlaja suomenpihlaja; oxelrönn, finnoxel. — Lehdet puikeita-pitkulaisia, kannalta pariosaisia, päätä kohden ainoastaan liuskaisia, sahalaitaisia, alta vaalean-höyteisttä

S. hybrida, välimuotopihlaja , S. scandica

Sorbus intermedia (S. suecica ) ruotsinpihlaja; oxel.) — Lehdet puikean-pitkulaisia, pykä-liuskaisia, sahalaitaisia, alta höyteitä, vaaleanharmaita; kukat tiheässä huiskilossa.
Hedelmä punainen, marjamainen. — Crataegus aria, . Pyrus aria .

http://www.henriettesherbal.com/eclectic/elias/sorbus.html

Ruotsinpihlajista ( Oxlar) että ne ovat apomiksejä, ja vaain tavallinen kotipihlaja on diploidi kromosomsitoltaan (2n= 34) ja vaatii hedelmöitystä. Muilla on kromosomilukuja kuten 2n=51 (avarönn), 2n=68, finnoxel, klippoxel, norskoxel, oxel. Siis ne voivat tehdä siementä ilman hedelmöitystä.

Beskrivning. Lövfällande träd eller buskar. Blad grunt flikiga eller parbladiga med uddblad, kant sågtandad. Blommor tvåkönade, i kvastlika samlingar. Foder utan ytterfoder. Kronblad fem, vita till gräddvita. Ståndare talrika. Stift två eller tre. Frukt en liten röd äppelfrukt.
Kromosomtal: 2n=34 (rönn), 2n=51 (avarönn), 2n=68 (finnoxel, klippoxel, norskoxel, oxel).

Kukkien makea haju johtuu trimetyyliaminista, jota jota esiintyy myös orapihlajoissa (Crataegus) ja likusterissa (Ligustrum vulgare).

SORBUS suku käsittää 85 lajia , joista 8 esiintyy Ruotsissa. Yllämainitut S. aucuparia( kotipihlaja) ja S. intermedia ( Ruotsinpihlaja) ovat tavallisimmat. ,monia hybriderjä istutetaan puutarhoihin tai puistopuiksi, esim amerikanpihlaja S. americana tai helmipihlaja (pärlrönn) S. koehneana tai valkopihlaja (vitoxel, S.aria).

Follow

Get every new post delivered to your Inbox.