Kuka oli Rolf Sievert?
Rolf Maximilian Sievert (6.5. 1896- 3.11. 1966)
Lääketieteellisen fysiikan dosentin Rolf Sievertin kunniaksi on hänen nimensä nykyisissä biologisten säteilyannoksien yksiköissä.
Dosentti Rolf Sievertin ehkä tärkein saavutus oli hänen osuutensa jonisoivan säteilyn biologisten vaikutusten tutkimisessa ja täten säteilysuojauksen perustaminen.
ISÄ ja ÄITI Max ja Sophie Sievert ( o.s. Panche´en). Rolf Sievert oli tukholmalainen, opiskeli Karoliinisessa Instituutissa ja Kuninkaallisessa teknisessä korkeakoulussa. Uppsalan yliopistossa hän tuli fil. kandiksi ja Tukholmassa fil. lic. 1924, Uppsalassa PhD 1932. Hänen tohtorinväitöskirjansa oli saksankielellä: Eine Metode zur Messung von Röntgen-, Radium- und Ultrastrahlung nebst einige Untersuchungen über die Anwendbarkeit derselben in der Physik und der Medizin. … einige Formeln und Tabellen für die Berechnung der Intensitätsverteilung bei gamma-strahlungsquellen.
Sievert johti Radiumkotia 1924-37. Radiofysiikan professori KI:ssa 1941-65. Hänen pioneerityötään oli sellaisten sädeannosten mittaaminen, millä oli merkitystä diagnostiikassa ja sädehoidossa. Sitten hän fokusoi toistuvien matalien sädeannosten yhteydessä tuleviin biologisiin vaikutuksiin. Sievert konstruoi tekniikkaa tähän tarkoitukseen kuten Sievertkammion. Hän perusti 1964 kansainvälisen säteilysuojausyhdistyksen. International Radiation Protection Association. Myös YK tasossa hän toimi puheenjohtajana ydinsäteilyn vaikutuksia tutkivassa komiteassa: United Nations Scientific Committee on the Effects of Atomic Radiation.
Dosiekvivalentteja ja muita yksikköjä määrittelevässä komiteassa 1979 jonisoivan säteilyn dosiekvivalentiksi tuli sievert, Sv.
Lisätietoa Rolf Sievertin persoonasta: Weinberger, Hans: Sievert: enhet och mångfald – en biografi över den svenska radiofysikens, radiobiologins och strålskyddets grundare, Rolf Sievert, Swedish Papers in History and Philosophy of Technology, Stockholm 1990
Sievert (tunnus Sv) on SI-järjestelmän mukainen (säteilyn) ekvivalenttiannoksen eli säteilyannoksen yksikkö. Sievert kuvaa ionisoivan säteilyn biologista vaikuttavuutta toisin kuin gray (absorboituneen annoksen yksikkö). Ekvivalenttiannos voidaan laskea absorboituneesta annoksesta säteilyn luonteesta riippuvien painotuskertoimien avulla. Yksikkö sievert on nimetty ruotsalaisen säteilysuoja-asioiden asiantuntijan Rolf Sievertin mukaan.
Aktiivisuuden yksikkö on puolestaan becquerel. Aktiivisuuden suhde annokseen on ainekohtaista.
Annosnopeus ilmaisee säteilyannoksen määrää tietyssä ajassa ja sen yksikkö on sieverttiä tunnissa (Sv/h).
Suomalaisen keskimääräinen säteilyannos on noin 3,7 mSv vuodessa.
SI-kertoimet
Kerroin Nimi Tunnus (Suuret annokset)
100 sievert Sv
101 dekasievert, daSv
102 hehtosievert, hSv
103 kilosievert, kSv
106 megasievert, MSv
109 gigasievert, GSv
1012 terasievert, TSv
1015 petasievert, PSv
1018 eksasievert, ESv
1021 tsettasievert, ZSv
1024 jottasievert, YSv
(Pienet annokset)
10–1 desisievert, dSv
10–2 senttisievert, cSv
10–3 millisievert, mSv
10–6 mikrosievert, µSv
10–9 nanosievert, nSv
10–12 pikosievert, pSv
10–15 femtosievert, fSv
10–18 attosievert, aSv
10–21 tseptosievert, zSv
10–24 joktosievert, yS
LÄHDE: Wikipedia.
