- Ref. AAMULEHTI 29.12. 2009 - 13:28 (Luotu: 09:48) – 60 km/vuosi – Magneettinen pohjoisnapa siirtyy kohti Venäjää
Aamulehti kirjoittaa, jotta uuden tutkimuksen mukaan maapallon magneettinen pohjoisnapa siirtyy Venäjää kohti noin kuudenkymmenen kilometrin vuosivauhtia planeetan ytimessä tapahtuvien magneettisten muutosten vuoksi. National Geographicin mukaan asiasta kertoi ranskalaisen Physique du Globe de Parisin geofyysikko Arnaud Chulliat. Magneettinen pohjoisnapa sijaitsee tällä hetkellä lähellä kanadalaista Ellesmere Islandia. Vuonna 2007 tiedeyhteisö vahvisti, että se on matkalla kohti Siperiaa. Nyt ranskalaistutkijoiden havainnot antavat aihetta olettaa, että Maan ytimen pintaosassa on nopeasti vaihtuvan magneettikentän alue, joka voi vaikuttaa magneettisen pohjoisnavan siirtymiseen. Chulliatin mukaan on liian aikaista sanoa, siirtyykö magneettinen pohjoisnapa Venäjälle asti. On myös mahdollista, että navan siirtymissuunta muuttuu. Aamulehti
MIKSI ASIA on maininnan arvoinen
Esim radioaktiivinen laskeuma tietyn vaiheen aikana vaikuttuu magneettisuuksista.
Tietyin ajoin on lentokenttien karttoja tarkistettava.
Magneettiset navat voivat vaihtaa paikkaa , mutta aika harvoin.
30.12.2009
Asetan kaneettina aiemmin pohtimani asian maan magneettisuudesta.
Hakusanalla kuun ja maan magneettikenttä löytää hauskan artikkelin kuun aineksista
KUU on MAAN magneettikentässä ja elementaarisen vaikutuksen alaisena
LÄHDE: http://fti.neep.wisc.edu/neep602/lecture13.html
Käännän muutamia ajatuksia artikkelista. Ajattelin eilen, että jos Kuu ja Maa toimivat kuin sauva suuremmassa magneettikentässä ja tämän sauvan toinen pää, maa, on nopeasti kierivä käämi ja lisäksi maan magneettiset navat hieman siirtyvät, niin pienikin liike maan magneettisessa akselissa tässä isossa pallossa heijastuu sauvan toisessa päässä olevaan pikkupalloon ja sen magneettisen navan liike taas on suurempi kuin maan magneettisen navan ja vapaus omaan kiertoliikeeseen vähäisempi maan suhteen varsinkin jos se on hyvin magnetisoitunut, rautaahan se on. Magneettivoimista tiedetään hyvin etäisyyden heikentävä ja samalla suhteellisesti vapauttava merkitys. Mutta Maa ja Kuu ovat pikku siruja isommissa magneettisissa kentissä ja sen vuoksi hyvin stabiileja.
- Fuusiotekninen instituutti taas on tutkinut KUUN materiaalia tulevaisia resursseja etsiessäänö Kuussakin on kaasuuntuvia aineita. Auringon solaarituulet ja kosmiset säteet vaikuttavat kuun aineksiin. Apollo 18 avaruuslennolta on myös saman instituutin valokuvia netissä.
http://en.wikipedia.org/wiki/Regolith
reghos= lithos tarkoittaa kallioperää
KUUN napa-alueen vesi on jäänä.
Valokuvissa KUU omaa kuin ihmiskasvot. Eteläpooli on kuin jatkuvasti varjossa 70 asteen leveysasteen alapuolella. Etelänavan lähellä oleva iso allas on varjossa ja jotkut arvelevat, että sieltä olisi jäätä. Jotkut arvelevat, että solaarinen protonivirta voisi indusoida vettä.
Kuitenkin Epstein ja Taylor (1973) tutkivat Deuterium ja 18O suhteet ja sanoivat, että Kuu-näytteissä ei ollut mitään muuta vettä kuin MAA:n vesikontaminaatiosta ja aurinkotuulien vedystä, joka reagoi kuun tomun kanssa. Jos olisi jatkuvaa vuotoa aineista, niistä vapautuisi ja aiheutuisi jokin saostuva vesimäärä tai kaiken veden (jota on pysyvästi varjostuneille alueilla) jonisoituminen ja termaalinen kiihtyminen ( nopeuden sijaan). Jään pärskyminen varautuneilla partikkeleilla Maan magneettikentän (magnetosphere) hunnun isotrooppisten partikkeleitten miljöössä voi aiheuttaa veden menettämistä, ellei jään ja regoliitin keskenään sekoittuminen ole riittävää antaakseen suojaa (Arnold 1979).
Aurinkotuulen aiheuttamat haihtuvat aineet (lunaarista) regoliitista tutkittuna ovat
Vety Hydrogenum 96%; Helium 4%; Typpi, Hiili, Jalokaasut (Kr, Xe, Ar)
Aurinkotuulet ovat auringossa taphtuvista fuusioista tuottunut ilmiö.
Protiumvety H-1 & protiumvetyH-1 = He-2 ja neutrino (n) sekä positroni (e+).
Protium vety H-1 & He-2 = He-3 ja gammasäde.
He-3 & He-3 = He-4 ja kaksi protonia (p).
Aurinkotuulen alkuperä ja koostuma
Aurinkotuulen struktuuri Maan ja Kuun läheisyydessä on syvästi Maan magneettikentän vaikutuksen alainen. Pääkomponentit aurinkotuulissa on protoni 96% ja helium 4%. Energia noin 3 keV. Totaali 3-Helium virtaus on 500 miljoonaa tonnia 4 biljoonassa vuodessa. Koska KUU on karkeasti arvioiden ympyriäinen ja kulkee kuukausittain läpi MAAN magneettisen hunnun, nettovuo aurinkoperäisistä partikkeleista lunaarisella pinnalla vaihtelee huomattavasti leveys- ja pituusakselin suuntaan. Kuun lähipinta: Suhteellinen vuo (flux) vaihtelee alle 10% napojen lähellä, noin 30%:iin 0- leveyspiirillä (Lat.) ja 0 -pituuspiirillä(Long.) ja yli 80 %:iin lähellä 90W ja 90E. Kuun kaukopinta: Suhteellinen vuo ( flux) on yli 90% 30N ja 30S välillä pudoten alle 10% lähellä napoja. Kun on tutkittu lunaarisia näytteitä ja extrapoloitu niistä tiedot käsittämään Kuun koko pinta, on voitu tehdä summittaista arviota Kuun haihtuvista aiheista lunaarisen pinnan ylimmästä 3 metrin kerroksesesta ( logaritmisella skaalalla).
Regoliitin ( kuuperän) 3 ensimmäistä metriä:
(Metric Tonnies 1E+12) ; S, C, N, F, H, Cl, Helium-4, Neon-20, Argon-36, Helium-3, Krypton-84, Xenon 132
Laskelma lunaarisista regoliittikomponenteista, joiden prosessoiminen vastaisi yhtä Helium-3 tonnia maanpäällistä fuusiota. (Paino 1.5 K asteessa Kelvinasteita)Sitä vastaa 6100 tonnia H2 ( aurinkoperäistä polttoainetta, Solar fuel)(300 Kelvin asteessa mitattuna)
Elämää ylläpitäviä molekyylejä (Life supporting molekules; 50 Kelvinasteessa mitattuna): tässä voisi teoriassa seurata 3300 tonnia H2O ( Tämä on vettä), 500 tonnia N ( Tämä on typpiatomia), 1700 tunnia hiilidioksidia(CO2), 1600 tonnia metaania ( CH4) ja 1900 tonnia CO ( hiilimonoksidia).
Cryogeeniä heliumia: 3100 tonnia heliumia-4. Lopullinen muoto heliumia.
- TUTKIMUSMATKAT:
Eri paikoista Kuusta saaduista näyteistä on katsottu Heliumpitoisuus ( sehän on vedyn fuusioreaktion väliaine ja lopulta uhka-aine). US apollo katsoi Kuun ylängöstä ja kraaterista ja USSR retkikunta katsoi Kuun merialueelta. Jälkimmäisessä oli enemmän heliumia. Sitten havaittiin vahva korrelaatio heliuminpitoisuuden ja titaanioksipitoisuuden (TiO2 Ilmeniitti) ja regoliitin kypsyysasteen kesken (Taylor 1993). Heikompi korrelaatio heliumin ja regoliitin kypsyysasteen kesken havaittiin rautametallimittauksista mitattaessa rautareduktiota regoliitissa. Titaanioksidista voidaan saada merkitsijä heliumin jakaantumalle Kuussa. Merialue (maria) on suuren mielenkiinnon kohteena, koska se on aurinkotuulien haihtuvien aineitten lähde kuten Helium-3-resurssi, jota voi käyttää fuusiovoimaan ja se on lisäksi titaanipitoisin. Sellainen merialue on runsaimmillaan Tranquillitatis- alueen lähistöllä. On osoitusta siitä, että Kuun meressä on joitain purkauksia ajan mittaan juuri tuolla alueella ja titaanipitoisuus alenee kerta kerralta. On olemassa karttakuvia MARE TRANQUILLITATIS Kuu-meren titaani-ja 3-He pitoisuuksista vuodelta 1992.
Titaanipitoisia vulkaanisia (pyroclastisia) saostumia löytyy myös lounaisesta SERENITATIS- harjusta ja se saattaa olla myös mielenkiintoinen aurinkotuulien ainesten kokoajakohta. Niitten louhiminen saattaa olla huomattavasti helpompaa, kun siinä ei ole kovaa kalliota, vaan helpommin prosessoituvaa lasimaista ja hienojakoista ainesta ja sieltä voi löytää useita metalleja ja halogeenien ( suolanmuodostajien) sivutuotteita.
Vety (H2), vesi (H2O) ja happi (O2). Kuuperän vety hapen ja muitten mineraalien kanssa on summittaisesti ottaen ekvivalenttinen 0.5 litraan vettä kuutiota kohden Kuuperän kahden metrin syvyyteen asti, mikä olisi 1000000 galloonaa neliömaililla amerikkalaisittain sanoen.
- Kysymyksiä
Pohditaan puolesta ja vastaan, voisiko Kuun pysyvästi varjostuneet alueet sisältää jäätä.
Mitä tulee ottaa huomioon laskettaessa He-3 vakioita kuuperän regoliitin sentinpaksuisen pintatomun suhteen?
Miten on titaanioksidin sijoittautumiset Kuussa arvioitu?
Oma kommentti. Kuu saa melkoisesti orgaanisesta materiasta tunnettuja aineita aurinkotuulien mukana ja siellä on paljon samoja molekyylejä kuin maapallolla. Yllättävän paljon rikkiä(S), typpeä (N) ja hiiltä (C) sekä halogeeneja (F, Cl). Maan ja Kuun välillä toimii magneettikenttä, jossa myös kulkenee hiukkasta. Mikä lie on hiukkasvirta Maan ja Kuun välillä. Kai senkin joku on katsonut. Lieneekö siinä se graviton hiukkanenkin
Muistiin aiheesta painovoima, magneettikenttä 10.11.2007 10:26 L Bright
Luettu läpi 23.1. 2011
