- 6.3. 2012 STUK sarjan ensimmäisen oppikirjan 63 ensimmäistä sivua kertovat seuraavista asioista:
- 1 YDIN- JA SÄTEILYFYSIIKAN PERUSTEET ………………………………………… 11
Jorma Sandberg ja Risto Paltemaa
1.1 Atomi- ja ydinfysiikan peruskäsitteitä………………………………………………. 12
1.2 Radioaktiivinen hajoaminen …………………………………………………………… 19
1.3 Ydinreaktiot ja vaikutusala ……………………………………………………………… 30
1.4 Varatut hiukkaset …………………………………………………………………………… 36
1.5 Sähkömagneettinen säteily …………………………………………………………….. 44
1.6 Neutronit ………………………………………………………………………………………. 49
1.7 Suurenergiailmiöitä ……………………………………………………………………….. 59 - 3.3. 2012 STUK on julkaissut radioaktiivisuudesta uuden suomenkielisen kirjasarjan, 7 kirjaa.
- http://www.stuk.fi/julkaisut_maaraykset/kirjasarja/fi_FI/kirjasarja1/_files/12222632510020944/default/kirja1_1.pdf
- 7.3. 2011 STUK uutisista
|
Säteilytyöntekijöiden kädet alttiina säteilylle
|
|
|
Viime vuosina säteilytyöntekijöille työstä aiheutunut säteilyannos on lähes kaikilla toimialoilla vähitellen pienentynyt. Terveydenhuollossa ja radioaktiivisten lääkkeiden valmistuksessa paikallinen säteilyannos käsille on kuitenkin vuosi vuodelta kasvanut. Vuonna 2010 työntekijöiden käsien annokset terveydenhuollossa olivat keskimäärin 100 millisievertiä (mSv). Suurin yksittäinen annos oli yli 300 mSv. Vuosittainen käsille aiheutunut annos ei saa olla suurempi kuin 500 mSv. Erityisesti PET-tutkimusten (positroniemissiotomografia) lisääntyessä käsien säteilyaltistus on lisääntynyt sekä sairaaloiden isotooppiosastoilla PET-tutkimuksia tekevillä työntekijöillä että näitä tutkimuksia varten radioaktiivisia lääkkeitä valmistavilla työntekijöillä. PET-tutkimuksessa potilaalle annetaan radioaktiivista lääkettä, joka kulkeutuu kehossa esimerkiksi syöpäkasvaimeen ja tuo kasvaimen näkyviin PET-kameralla otetussa kuvassa. Radioaktiivinen lääke on leimattu lyhytikäisellä radionuklidilla, kuten fluori-18:lla tai hiili-11:llä. Niiden käsittelystä aiheutuu työntekijöiden käsille suurempi annos kuin tavanomaisissa isotooppitutkimuksissa käytettävien radionuklidien käsittelystä. Merkkiaineen käsittely on hyvin vaativaa muun muassa siksi, että radioaktiivisen aineen aktiivisuus pienenee lyhyen puoliintumisajan vuoksi erittäin nopeasti. Säteilyaltistuksen määrään voidaan kuitenkin vaikuttaa oikeilla työskentelytavoilla. Kun huolehditaan työtekijöiden säteilysuojauksesta, laitteet ovat kunnossa ja niitä käytetään tarkoituksenmukaisesti, säteilyannoksia saadaan pienennettyä. Työntekijöiden yhteenlaskettu säteilyannos ennallaan Säteilyturvakeskus (STUK) pitää valtakunnallista rekisteriä säteilytyöntekijöistä ja heille aiheutuneista säteilyannoksista. Rekisterin tietojen mukaan viime vuonna säteilyn käytöstä työntekijöille aiheutunut yhteenlaskettu säteilyannos oli lähes samansuuruinen kuin edellisenäkin vuonna. Ydinvoimalaitosten työntekijöiden annos kasvoi yhdeksän prosenttia, mutta ydinenergian käytössä on tyypillistä, että annokset vaihtelevat vuosittain huomattavasti huoltotöiden laajuudesta riippuen. Henkilökohtaisessa säteilyaltistuksen seurannassa oli viime vuonna reilut 12 000 työntekijää. Näistä 5 450 työskenteli terveydenhuollossa, 3 150 ydinvoimalaitoksissa, 1 200 teollisuudessa, 800 tutkimuksessa ja 500 eläinlääkinnässä. Säteilytyöntekijöiden määrä on pysynyt viime vuosina suurin piirtein samana. Säteilyaltistuksen seurannassa on lisäksi reilut 3 400 lentokoneiden ohjaamo- ja matkustamotyöntekijää. Työntekijät altistuvat säteilylle lähinnä ulkoisesti, kun he työskentelevät säteilylähteen läheisyydessä. He voivat altistua säteilylle myös sisäisesti, jos kehoon joutuu radioaktiivisia aineita esimerkiksi hengityksen mukana. Ulkoisen säteilyn aiheuttama annos mitataan työasuun kiinnitettävällä henkilökohtaisella annosmittarilla ja käsien altistusta sormuksen tavoin käytettävällä sormiannosmittarilla. Sisäiset säteilyannokset määritetään kokokehomittausten tai eritenäytteiden perusteella. Työntekijän työssään saama koko keholle laskettu säteilyannos ei saa viiden vuoden aikana olla yli 100 mSv eli vuosittainen annosraja on keskimäärin 20 mSv. Yhtenäkään vuonna annos ei saa ylittää 50 mSv. |
- 22.11.2010
| Pientaajuiset sähkö- ja magneettikentät saivat uudet suositukset | |
Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunta ICNIRP on julkaissut uudet ohjearvot, jotka rajoittavat altistumista pientaajuisille sähkö- ja magneettikentille. Suositukset koskevat muun muassa kodin sähkölaitteita ja -johtoja, voimalinjoja, muuntamoita, magneettikuvauslaitteita, tuotesuojaportteja sekä teollisuudessa induktiokuumentimia ja sähköhitsauslaitteita.
- 18.11.2010 STUk kertoo tarkennetuista vaatimuksista ydinvoimalaitoksille
| WENRA julkisti turvallisuustavoitteet uusille ydinvoimalaitoksille | |
| EU-maiden ja Sveitsin ydinturvallisuusviranomaisten päälliköiden järjestö WENRA on julkaissut kannanoton, jossa se asettaa uusille ydinvoimalaitoksille entistä vaativammat turvallisuustavoitteet. Parantamalla laitosten rakennetta kokemuksiin ja tekniseen kehitykseen perustuen halutaan varmistaa, että tulevina vuosina Eurooppaan rakennettavat ydinvoimalaitokset ovat vielä turvallisempia kuin nykyisin toimivat. | |
WENRAn jäsenet korostavat, että uusien ydinvoimalaitosten suunnittelussa tulee ottaa huomioon kokemukset käyvien laitosten toiminnasta, onnettomuuksista saadut opetukset sekä ydinvoimateknologian ja turvallisuusarvioinnin kehittyminen. WENRA pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että vaativammat turvallisuustavoitteet otetaan huomioon myös Kansainvälisen atomienergiajärjestön julkaisemissa standardeissa. Kannanotto perustuu WENRAn tammikuussa 2010 julkaisemaan selvitykseen sekä kommentteihin, joita eri sidosryhmät ovat selvityksestä antaneet. Vuonna 1999 perustetun WENRAn (Western European Nuclear Regulators Association) tavoitteena on harmonisoida Euroopan ydinvoimalaitosten turvallisuus vähintään yhteisesti sovitulle perustasolle. Tavoitteena on myös vaikuttaa siihen, että turvallisuutta parannetaan jatkuvasti sekä nykyisillä että uusilla ydinvoimalaitoksilla. Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja toimii WENRAn puheenjohtajana.
Kannanotto on kokonaisuudessan luettavissa WENRAn internetsivuilla www.wenra.org kohdassa Publications:
WENRA statement on safety objectives for new nuclear power plants (November 2010) (pdf)
- 12.11. 2010 STUK laserosoittimista Säteilysuojeluviranomaiset ehdottavat voimakkaiden laserosoittimien kieltämistä Euroopassa
Suomen, Ruotsin, Norjan ja Islannin säteilysuojeluviranomaiset haluavat, että EU kieltää voimakkaat laserosoittimet sekä asettaa niille tuontikiellon.
Voimakkaita laserosoittimia on yhä helpompi hankkia. Myynnissä olevien laserosoittimien teho voi olla jopa yli sata milliwattia. Laserosoittimien yleistyessä myös niiden väärinkäyttö on lisääntynyt. Yleisillä paikoilla tapahtuvan ihmisten häirinnän lisäksi myös poliiseja ja lentoliikennettä on häiritty lasersäteillä. Pahimmillaan voimakas lasersäde voi vaurioittaa silmän verkkokalvoa ja aiheuttaa näön pysyvän heikkenemisen. Esimerkiksi liikenteessä näkökyvyn hetkellinenkin menetys voi olla kohtalokasta.
Liian voimakkaat laserosoittimet ovat yleinen ongelma koko Euroopan talousalueella. Useat EU:n jäsenvaltiot – Suomi mukaan lukien – ovat asettaneet laserosoittimille kansallisia rajoituksia. Yksittäisen jäsenmaan rajoitukset eivät kuitenkaan ole riittäviä, koska EU:n sisällä tavarat voivat liikkua vapaasti.
Säteilysuojeluviranomaiset Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa ehdottavat että Euroopan unioni asettaa laserosoittimille tuontirajoituksia. Tehokkaat laserosoittimet tulisi kieltää kokonaan.
Suomessa kuluttajakäyttöön sallitaan vain yhden milliwatin tehoiset ja korkeintaan laserluokkaan 2 kuuluvat laserosoittimet. Lisäksi laserosoittimilta vaaditaan tyyppitarkastustodistus, pelkkä CE-merkintä ei riitä.
Kuluttaja- ja showlasereita valvoo Suomessa Säteilyturvakeskus, työssä käytettäviä lasereita työsuojeluviranomaiset sekä laserleluja Turvatekniikan keskus. Tyyppitarkastuksia tekee Työterveyslaitos.
Pohjoismaisten säteilyturvallisuusviranomaisten kannanotto voimakkaiden laserosoittimien kieltämisestä Euroopassa (pdf): http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilevat_laitteet/fi_FI/laser/_files/84511880605598078/default/Pohjoismainen_laserosoitinkannanotto_3.11.2010_engl.pdf
Tietoa lasereista STUKin sivuilla http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilevat_laitteet/fi_FI/laser/
- 9.11.2010 STUK matkapuhelimesta . Tekeillä on kymmenvuotinen KOHORTTITUTKIMUS matkapåuhelimen mahdollisista haitoista(COSMOS)
| 70 000 suomalaista saa kutsun matkapuhelimen käytön terveysvaikutuksia selvittävään tutkimukseen | |
| Säteilyturvakeskus (STUK) selvittää matkapuhelimen käytön mahdollisia terveysvaikutuksia tutkimuksella (COSMOS), joka aloitettiin viime vuonna. Tutkimukseen kutsutaan kaikkiaan 100 000 henkilöä kolmen vuoden aikana, ja tämän vuoden marraskuussa kutsut lähtevät noin 70 000 matkapuhelimen käyttäjälle. | |
| COSMOS (cohort study of mobile phone use and health)- tutkimuksessa selvitetään matkapuhelimen käytön määrän yhteyttä pään alueen kasvaimiin, keskushermoston sairauksiin ja aivoverenkierron häiriöihin. Lisäksi selvitetään unihäiriöiden, päänsäryn, korvien soimisen ja mielialahäiriöiden yhteyttä matkapuhelimen käyttöön.Marraskuussa tutkimukseen kutsuttavat on valittu Elisan ja TeliaSoneran asiakasrekistereistä. Tutkimukseen osallistuvat antavat luvan kerätä operaattoreilta tietoja matkapuhelimen käytön määrästä sekä hakea tietoja sairauksista terveydenhuollon rekisterien kautta vuosittain. Hanke kestää vähintään kymmenen vuotta.
”Tutkimuksen onnistumisen kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni kutsun saaneista osallistuu tutkimukseen. Tutkimuksen onnistuminen edellyttää myös operaattoreiden sitoutumista tutkimukseen, ja niiden asenne onkin ollut myönteinen”, kertoo tutkimusprofessori, tutkimuksen johtaja Anssi Auvinen STUKista. ”Suomi on tämän kaltaiselle tutkimukselle ihanteellinen, koska matkapuhelinliittymiä on jo enemmän kuin ihmisiä. Lisäksi meillä on käytettävissä korkealaatuiset terveydenhuollon rekisterit ja tietokannat”, Anssi Auvinen jatkaa. |
|
| Tutkimuksesta saadaan entistä luotettavampaa tietoa | |
| Matkapuhelimen käytön mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimuksista saadut tulokset eivät kuitenkaan selkeästi osoita suurentunutta aivokasvaimen riskiä mutta eivät myöskään riitä sulkemaan pois aivokasvaimen mahdollisuutta. ”Aiempien tutkimuksien puutteena on ollut, että puhelimen käyttöä koskevat tiedot on saatu jälkikäteen kyselemällä. Muistiin perustuvat tiedot eivät ole tarkkoja. COSMOS-hanke on ensimmäinen väestötutkimus, johon saadaan matkapuhelimen käytön määrää koskevat tiedot matkapuhelinoperaattoreilta”, sanoo vastaava tutkija Sirpa Heinävaara. Luotettavamman tiedon saamiseksi maailman terveysjärjestö WHO ja useat asiantuntijapaneelit ovat suositelleet COSMOS-hankkeen kaltaisia pitkäkestoisia seurantatutkimuksia. | |
| Puhelimen käyttötapa ja sen muutokset vaikuttavat altistukseen | |
| Matkapuhelimen käyttö aiheuttaa sähkömagneettisen kentän, jonka avulla puhelin on yhteydessä tukiasemaan. Puhelimen teho ja kentän voimakkuus ovat selvästi alentuneet uuden tekniikan kehittyessä. Vuosien saatossa matkapuhelimen käyttö on kuitenkin lisääntynyt. Puhelimeen puhutaan pidempään ja puhelinta käytetään entistä monipuolisemmin, esimerkiksi nettiselaamiseen, pelaamiseen, musiikin kuunteluun ja navigointiin. On myös todennäköistä, että matkapuhelimien käyttö lisääntyy entisestään, kun esimerkiksi videoiden ja television katselu matkapuhelimen välityksellä yleistyy. COSMOS-tutkimuksessa kerätäänkin tietoa myös puhelimen käyttötavoista. | |
| Lämmön tunnetta, korvien soimista | |
Viime vuonna aloitetun tutkimuksen kyselyyn on vastannut tähän mennessä noin 3300 henkilöä. Hieman yli puolet käyttäjistä koki ajoittain lämmön tunnetta korvan alueella tai kasvoilla puhuessaan matkapuhelimella. Selvästi harvinaisempaa oli korvien soiminen, jota kertoi kokevansa aina tai lähes aina käytön yhteydessä kaksi prosenttia vastaajista. Yli puolet kyselyyn vastanneista oli huolissaan matkapuhelimen käytön vaikutuksesta omaan terveyteen, mutta suurin osa koki huolensa vähäiseksi.
Tutkimus on osa Tekesin rahoittamaa langattoman viestinnän terveysvaikutuksia tutkivaa Wirecom -tutkimusohjelmaa. COSMOS-tutkimus toteutetaan kansainvälisenä yhteishankkeena, johon osallistuvat myös Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Iso-Britannia.
Lisätietoja:
www.cosmostutkimus.fi, www.stuk.fi
7.11.2010STUK kertoo Suomeen tulleesta laskeumasta ja ydinkokeitten jälkiseuraamuksista . Menneiden vuosikymmenten radioaktiivinen laskeuma ei ole lisännyt syöpämäärää pohjoisessa Suomessa
Säteilyturvakeskus (STUK) ja Suomen Syöpärekisteri selvittivät säteilyaltistuksen vaikutusta syöpäriskiin pohjoisimman Suomen väestöissä. Runsaasti poronlihaa syövät altistuivat eniten vuosikymmenten takaisten ydinasekokeiden radioaktiiviselle laskeumalle. Tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei heillä ole muuta pohjoisen väestöä enempää syöpäsairauksia.
Poronliha ja muut luonnontuotteet olivat 1950-ja 1960-luvuilla merkittävä säteilyn lähde ilmakehässä tehtyjen ydinasekokeiden radioaktiivisen laskeuman vuoksi. Runsaasti poronlihaa syövät ryhmät kuten poronhoitajat ja saamelaiset olivat eniten laskeumasta säteilyaltistusta saanut väestöryhmä. Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, ettei heillä ole muuta pohjoisen Suomen väestöä enempää syöpäsairauksia, eikä arvioitu kokonaissäteilyaltistus ollut yhteydessä lisääntyneeseen syöpäriskiin.
Erityisesti saamelaisilla syöpäilmaantuvuus on pieni, kolmanneksen alempi kuin muulla väestöllä. Säteilyyn liittyvien syöpien kuten leukemian, kilpirauhassyövän ja rintasyövän ilmaantuvuus ei liioin ole suurentunut. Tutkimuksessa saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että lapsena saatu säteilyaltistus mahdollisesti suurentaa riskiä sairastua syöpään aikuisena.
Matala syöpäriski saattaa johtua esimerkiksi ravinnosta, muista elintavoista tai perintötekijöistä, joiden suojaava vaikutus peittää säteilyn mahdollisen vaikutuksen.
Laskeuman merkittävin altistaja on radioaktiivinen cesium
Ydinasekokeista Suomeen tuli eniten laskeumaa vuosina 1955–1965. Laskeuman mukana tuli useita radioaktiivisia aineita, näistä cesium-137 oli säteilyannoksen kannalta merkittävin. Poronhoitajille cesiumista johtuva ylimääräinen säteilyannos oli tuolloin miehille keskimäärin 1,0 milligrayta vuodessa (mGy/v) ja naisilla 0,7 mGy/v.
Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta aiheutunut säteilyannos poronhoitajilla oli kolme vuotta onnettomuuden jälkeen keskimäärin 0,22 mGy/v, kun se muilla suomalaisilla oli 0,04 mGy/v. Suuremmat säteilyannokset poronhoitajilla johtuivat luonnontuotteiden suuresta määrästä heidän ravinnossaan. Kaikkien suomalaisten luonnon taustasäteilystä saama säteilyannos on 1,1 mGy/v. Tämän lisäksi altistusta aiheuttavat sisäilman radon ja säteilyn lääketieteellinen käyttö.
Tutkimus perustui Inarin, Utsjoen, Sodankylän, Enontekiön ja Petsamon kunnissa syntyneiden noin 35 000 henkilön tietoihin. Syöpärekisteristä saatiin tiedot tutkimushenkilöillä vuosina 1971–2005 todettujen syöpätapausten määristä. Heidän syöpäilmaantuvuuttaan verrattiin entisten Oulun ja Lapin läänien tietoihin. Tutkimusväestössä oli 2786 poronhoitajaa, joista 917 oli saamelaista. Muissa ammateissa toimivia oli 31 867, joista saamelaisia oli 1120. Tutkimusväestön 1950-luvulta lähtien saama säteilyannos arvioitiin ryhmätasolla STUKin tekemien henkilömittausten perusteella.
Kaikkiaan tutkimushenkilöiden joukossa todettiin 2 630 syöpätapausta, mikä on 15 prosenttia alempi kuin ilmaantuvuus vertailuväestössä. Matalin syöpäilmaantuvuus oli saamelaisilla, 140 tapausta, joka oli kolmanneksen odotusarvoa alhaisempi.
Kurttio P, Pukkala E, Ilus T, Rahola T, Auvinen A. Global Fallout and Cancer Incidence among Reindeer Herders and Sami in Northern Finland, Occupational and Environmental Medicine, 2010;67:737-743 doi:10.1136/oem.2009.048652
5.11.2010 STUK kertoo, että RADON mittaukset Suomen asunnoissa on alkanut tässä kuussa.
- MITÄ RADON ON?
| Radon on hajuton radioaktiivinen kaasu, joka pääsee huoneilmaan talon alla olevasta maaperästä. Ainoa tapa selvittää asunnon radonpitoisuus on tehdä mittaus. Mittaaminen kannattaa, sillä radon aiheuttaa Suomessa arviolta 300 keuhkosyöpää vuodessa. Radonmittauskausi alkoi marraskuun alussa ja jatkuu huhtikuun loppuun. | |
Radon kulkeutuu hengityksen mukana keuhkoihin ja altistaa keuhkosyövälle. Vuosittain Suomessa sairastuu noin 300 ihmistä radonin aiheuttamaan keuhkosyöpään. Tupakoitsijalle syövän riski on suurempi kuin tupakoimattomalle. Kodin radonpitoisuus kannattaa siis mitata, ja tarvittaessa tehdä korjaustoimet radonpitoisuuden alentamiseksi.
Radon on suositeltavaa mitata pientaloissa, rivitaloasunnoissa ja kerrostalojen alimpien kerrosten asunnoissa. Mittaaminen tehdään asunnon koosta riippuen yhdellä tai kahdella mittauspurkilla. Purkki sijoitetaan asuinhuoneeseen kahden kuukauden ajaksi, jonka jälkeen se palautetaan Säteilyturvakeskukseen (STUK) kirjekuoressa. Asiakas saa mittaustuloksen kolmen kuukauden sisällä purkin palauttamisesta STUKiin. Jos asunnon radonpitoisuus osoittautuu korkeaksi, voidaan sitä alentaa kohtuullisin kustannuksin. Suomalaisessa pientalossa korjauskustannus on keskimäärin 1500 euroa. STUKin internetsivuilta on saatavissa ilmainen radonkorjausopas: www.stuk.fi/radonkorjausopas. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mitattu radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä, täytemaa, talon rakenteet ja ilmanvaihto. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä ilmaa. Lisäksi uudet talot on rakennettava niin, että radonpitoisuus on alle 200 becquereliä kuutiometrissä. Ministeriössä harkitaan parhaillaan myös vanhojen asuntojen raja-arvon laskemista 200 becquereliin kuutiometrissä. Radonmittauksen voi tilata Säteilyturvakeskuksesta internetin kautta
10.9. 2010 STUK kertoo tulossa olevasta uraaniseminaarista, jonka saa sitten myöhemmin internetistä. Siinä esitetään uraanin terveysvaikutukset. Sehän on munuaisille myrkyllinen.
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/koulutus/fi_FI/uraaniseminaari/
1.7. 2010 Iranin suurlähettiläs Ali Asghar Soltanieh kätteli Olli Heinosta (vasemmalla) kesäkuun alussa ….esittää tänään Aamulehdessä oleva AP kuva. STT, Reuters uutiset kertovat, että Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n varajohtaja Olli Heinonen jättää tehtävänsä. IAEA:n mukaan Heinonen, 63, eroaa henkilökohtaisista syistä. Heinonen on yksi IAEA:n kuudesta varajohtajasta. Hän on työskennellyt järjestössä liki 30 vuotta. Viimeksi Heinonen on johtanut tutkimuksia Iranin ja Syyrian ydinohjelmista. Maiden on epäilty valmistelevan ydinaseita. Heinosen johtaman osaston tehtävänä on ollut selvittää, kehittävätkö maat ydinteknologiaa asekäyttöön. Heinonen jättää tehtävänsä elokuun lopussa. Hänen seuraajaansa ei ole vielä valittu. IAEA perustettiin vuonna 1957 YK:n alaisuuteen. Sillä on nykyisin 151 jäsenmaata.
29.6. 2010 Ei uutisia. Kesäloma STUKissa.
16.4. STUK uutinen. NYT menossa kongressi.
Kolmas eurooppalainen IRPA (International Radiation Protection Association) -säteilysuojelukongressi järjestetään Helsingissä Finlandia-talossa. Se kokoaa yhteen noin 800 säteilysuojelualan ammattilaista. Kongressin järjestää pohjoismainen säteilysuojeluseura, ja tapahtuman järjestelyistä Suomessa vastaa Säteilyturvakeskus (STUK).
11.1.2010STUK: Asuminen ydinvoimalan lähistöllä ja lasten leukemia. Boende nära kärnkraftverk och leukemi hos barn.
Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemän tutkimuksen mukaan lapset eivät Suomessa sairastu leukemiaan ydinvoimalaitosten lähiympäristössä sen useammin kuin muuallakaan maassa. Myöskään syövän esiintymisellä ylipäätään ei ole yhteyttä siihen, kuinka lähellä tavallista ydinvoimalaitosta ihmiset asuvat. Vert. lasten sairastavuus lähellä ydinvoimalaa tai odotettu sairastuvuus leukemiaan muualla maassa 16/15,9.
De finska barn som bor i nära anslutning till något av landets kärnkraftverk insjunkar inte dess oftare i leukemi en barnen I Finland i övrigt enl. STUK. Avståndet till kärnkraftsverk korrelerar inte heller med cancer incidens. Finland har haft sina kärnkraftverk ca 30 år. Det har identifierats 16 cancerfall (leukemi)ända till slutet 2004 bland de barn som bor i närheten ( r = 15 km) av kärnkraftverk; jämför: genomsnittligt siffra för hela Finland är 15,9. I hela Finland bor enbart ca 100 individer permanent inom skyddszon ( r= 5 km) . Bland dem var ingen av dessa 16 barn, som insjuknade i leukemi. Motsvarande utredningar har gjorts också i andra länder. Fler leukemifall har identifierats enbart kring berikningsanläggningar, inte kring vanliga kärnkraftsverk. Tyskarna konstaterade dock 2008 att småbarn i nära anslutning till kärnkraftsverk hardock högre risk att insjukna i leukemi.
18.11.2009 STUK kertoo uutisissaan, että Suomalainen tutkija on saanut tunnustuspalkinnon säteilytutkimusalalla
(1) Säteilyturvakeskuksen (STUK) tutkimusjohtaja Sisko Salomaalle myönnettiin arvostettu eurooppalainen kunnianosoitus työstään säteilyn vaikutusten tutkimuksessa.
The Bacq and Alexander -palkinnon myönsi Euroopan säteilytutkimusyhteisö ERRS (The European Radiation Research Society) 26.-29. elokuuta Prahassa pidettävässä vuosikokouksessa.
Sisko Salomaa vid STUK premieras för sina insatser till förmån för den europeiska strålningsforskningen
Forskningsdirektör Sisko Salomaa vid Strålsäkerhetscentralen (STUK) har beviljats en ansedd europeisk hedersbetygelse för sitt arbete inom forskningen om strålningens verkningar. The Bacq and Alexander-priset beviljades av The European Radiation Research Society, ERRS, på årsmötet i Prag den 27 augusti.
(2) Yhteisö korostaa perusteluissaan Sisko Salomaan ansioita eurooppalaisen säteilybiologisen tutkimuksen johtajana. STUKissa hän on kahdentoista vuoden ajan vastannut tutkimusstrategiasta kaikilla säteilytutkimuksen osa-alueilla. Lisäksi hän toimii eurooppalaisen NOTE (Non-targeted effects of ionising radiation) ( = jonisoivan säteilyn tahattomat vaikutukset) -hankkeen hallinnollisena koordinaattorina. Hankkeessa kiinnostuksen kohteena ovat pienten säteilyannosten aiheuttamat terveyshaitat ja erityisesti ionisoivan säteilyn aiheuttamat epäsuorat vaikutukset.
I motiveringarna framhäver sammanslutningen Sisko Salomaas meriter som ledare för den strålbiologiska forskningen i Europa. Inom STUK har hon under tolv års tid varit ansvarig för forskningsstrategierna på samtliga delområden inom strålningsforskningen. Därtill verkar hon som administrativ koordinator för det europeiska forskningsprojektet NOTE (Non-targeted effects of ionising radiation). Projektet fokuserar på skadeverkningar av små stråldoser och speciellt på indirekta verkningar av joniserande strålning.
(3) Parhaillaan Sisko Salomaa valmistelee eurooppalaista pienten annosten riskien tutkimuksen strategiaa yhdessä Euroopan komission sekä muiden maiden tutkimuslaitosten johtajien ja asiantuntijoiden kanssa. MELODI-aloitteen (Multidiciplinary European Low Dose Initiative) tavoitteena on luoda tutkimuksen tiekartta tuleville vuosille ja koordinoida kansallisen ja kansainvälisen rahoituksen osoittamista priorisoiduille tutkimusalueille. Lisäksi STUK koordinoi neuvotteluvaiheessa olevaa EU-rahoitteista huippuosaamisen verkostoa (DoReMi), jonka tavoitteena on luoda pysyvät rakenteet eurooppalaiselle tutkimusyhteistyölle.
För tillfället bereder Sisko Salomaa en europeisk forskningsstrategi för riskerna med små stråldoser tillsammans med Europeiska kommissionen och med ledare och experter från forskningsinstituten i de andra länderna. Syftet med MELODI-initiativet (Multidisciplinary European Low Dose Initiative) är att skapa en vägkarta för forskningen under de kommande åren och att koordinera allokeringen av nationell och internationell finansiering till prioriterade forskningsområden. Därtill koordinerar STUK det under förhandling varande EU-finansierade nätverket för toppkompetens (DoReMi), som syftar till att skapa bestående strukturer för det europeiska forskningssamarbetet.
(4) ”Yhteistyö on voimaa. Yksittäiset tutkimusryhmät tällä alalla ovat pieniä ja monitieteinen lähestymistapa on edellytys sille, että pienten säteilyannosten riskeihin saadaan lisävalaistusta. Tutkimusagenda pohjautuu yhdessä sovittuihin politiikkatavoitteisiin ja keskittyy säteilysuojelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Palkinto on merkittävä tunnustus STUKin tutkimukselle”, sanoo Sisko Salomaa.
The Bacq and Alexander -palkinto on myönnetty vuosittain vuodesta 1996 lähtien.
”Samarbete ger styrka. De enskilda forskningsgrupperna inom detta område är små och ett tvärvetenskapligt betraktelsesätt är en förutsättning för att få tilläggskunskap om riskerna med små stråldoser. Forskningsagendan bygger på gemensamt avtalade politiska mål och koncentrerar sig på frågor som är centrala ur strålskyddssynpunkt. Priset är ett betydande erkännande för STUKs forskning”, säger Sisko Salomaa.
The Bacq and Alexander-priset har beviljats årligen sedan år 1996.
18/11 2009
2.1.2009 Aikanaan voi hankkia itselleen sadetakin ja sadepuvun, kumisaappaat ja sateenkestävät hanskat.
http://www.finn-teho.fi/finnteho-sadevaatteet-c-30_265.html?osCsid=48041fd469ff540bee235fac1b1634c9
2.1.2009 TOIMINTAOHJEET säteilyvaaratilanteessa =Vad man skall göra vid strålrisk .
= What to do in a radiation hazard situation
Kun säteilyvaara uhkaa = Då strålrisk hotar = When there is an imminent radiation hazard
(1) Mene sisätiloihin = Håll dig inomhus = Go indoors
(2) Sulje ovet, ikkunat ja ilmanvaihtoaukot sekä sammuta ilmastointi.=
Stäng dörrar, fönster och ventilationsöppningar, stäng av ventilationen =
Close doors, windows and vents. Turn off the ventilation
(3) Varaa ruokaa ja juotavaa ja suojaa ne tiiviisiin astioihin =
Lägg upp ett lager av mat och dryck och skydda det i väl förslutna kärl =
Keep food and drink in airtight containers
(4) Kuuntele radiota, sillä viranomaiset antavat toimintaohjeet radion välityksellä.
Tästä pääset lukemaan YLEn uutisia.
= Lyssna på radio. Myndigheterna kommer att ge förhållningsregler via radion.
Här kan du läsa Rundradions nyheter.
= Listen to the radio. The instructions given by the authorities are broadcast on the radio. The Finnish Broadcasting Company (YLE) provides news also in English on the Internet
(5) Ota joditabletti vasta viranomaisen kehotuksesta
= Svälj en jodtablett endast om myndigheterna uppmanar dig till det
= Take an iodine tablet only after the authorities have told you to do so
(6) Vältä puhelimen käyttöä linjojen tukkeutumisvaaran vuoksi.
= Undvik att ringa samtal så att telefonnätet inte blir överbelastat
= Do not use the telephone
(7) Säteilyvaaratilanteessa saa tietoa
Senaste nyheter från STUK
Information on a radiation hazard situation
Tiedotusvälineistä: viranomaiset antavat toimintaohjeet väestölle ja tietoa tapahtumista radion ja TV:n välityksellä. YLEn Teksti-TV:n säteilyturvasivu 867
Senaste nyheter på svenska på STUK:s hemsida
From the media: the authorities provide the latest instructions and information for people via radio and television. From the Finnish Broadcasting Company’s teletext service, page 867 from the Internet (in Finnish) In a radiation hazard situation, STUK provides updated information on any changes in the situation. STUK’s bulletins include information on how to prepare for foreseeable changes in the situation.
Strålsäkerhetscentralens nyheter
There is current information about radiation and nuclear safety on STUK’s news pages in Finnish.
(8)
(9) Yleiset toimintaohjeet säteilyvaaratilanteen varalle on puhelinluettelon alkusivulla
I telefonkatalogen finns förhållningsregler för vad du skall göra då strålrisk hotar.
On the first pages of the telephone directory common advices what to do in a radiation hazard.
LÄHDE STUK 23.4. 2009
2.11.2009 Göteborgs Posten kirjoittaa tänään seuraavaa
(1) Ikääntyneempiä ydinvoimaloita pitää voida korvata uusilla ja ydinvoimateollisuuden vahingonkorvausvastuuta ydinonnettomuuksissa tulee tiukentaa, ehdotetaan valtiollisessa selonteossa.
Äldre kärnkraftsreaktorer ska kunna ersättas med nya och kärnkraftindustrins skadeståndsansvar vid en kärnkraftsolycka skärps, föreslår en statlig utredning.
(2) Miljööministeri Andreas Carlgrenin pöydälle laskettiin tänään valtiollinen selonteko, jossa yllämainitut seikat olivat pääasialliset ehdotukset.
Det är huvudförslagen i en statlig utredning som lades på miljöminister Andreas Carlgrens bord i dag.
(3) Uuden reaktorin tulee korvata olemassaolevaa ja vanhemman reaktorin tulee olla suljettu, kun uusi otetaan käyttöön, ehdotetaan selonteossa. Uusi reaktori tulee myös sijoittaa johonkin niistä kolmesta sijaintipaikasta, joissa nykyisiä reaktoreita on.
En ny reaktor måste ersätta en befintlig och den äldre reaktorn måste vara avstängd när den nya tas i drift, föreslår utredningen. Den nya reaktorn måste också placeras vid någon av de tre platser där dagens reaktorer finns.
(4) Selvityksessä ehdotetaan myös , että reaktorin omistajan vahingonkorvausvastuuta kohotetaan nykyisestä 3,3 miljardista: sta noin 12, 4 miljardiin kruunuun. (314 miljoonasta EU:sta 1.2 miljardiin Euroon) . Rahat on taattava vastuuvakuutuksella tai sitä summaa vastaavalla varmistuksella.
Utredningen föreslår också att reaktorägarens skadeståndsansvar höjs, från i dag 3,3 till cirka 12,4 miljarder kronor. Pengarna ska garanteras via en ansvarsförsäkring eller en säkerhet för det beloppet.
(5) Sitten Pariisin sopimukseen liittyneet valtiot, jotka säätelevät vahingonkorvausvastuuta, tulevat kuvioihin ja täyttävät osaltaan runsaat 15 miljardia kruunua ( 1,4 miljoonaa Euroa).
Sedan kan de stater som är anslutna till Pariskonventionen, som reglerar skadeståndsansvaret, gå in och fylla på upp till drygt 15 miljarder kronor.
(6) Jos vakavaan onnettomuuteen liittyy vielä tätäkin korkeampia kustannuksia, pätee selonteon mukaan rajoittamaton vastuu. Tässä on muutos entiseen verrattuna. Sitä mahdollisuutta ei esiintynyt vuonna 2004 muutetussa aiemmassa sopimuksessa.
Om det vid en allvarlig olycka skulle bli ännu högre kostnader, gäller enligt utredningen ett obegränsat ansvar. Det är en ändring jämfört med tidigare. Den möjligheten fanns inte enligt den tidigare konventionen, som ändrades 2004.
(7) Asiaa erityisesti selvittävä Ingvar Person sanoo, että täkäläisen tiedon mukaan ei ole toista maata, joka olisi asettamassa niin kovia vaatimuksia reaktorinomistajille, mitä Ruotsi asettaa.
-Enligt vad vi kunnat se finns det inget annat land som ställer så tuffa krav på en reaktorinnehavare som Sverige gör, säger den särskilde utredaren Ingvar Persson.
1.11.2009 MITÄ ON KRIISIVALMIUS KRISBEREDSKAP SÄTEILYSUOJAUKSEN ALUEELLA?
(1) Strålsäkerhetsmyndigheten har beredskap dygnet runt alla dagar om året. Myndigheten ger råd och information vid en kärnenergiolycka eller annan händelse eller olycka med strålning.
Säteilyturvavirastolla on valmiutensa kautta vuorokauden vuoden joka päivä. Virasto antaa ohjeita ja informaatiota ydinvoimaonnettomuuden yhteydessä tai muissa säteilytapahtumissa tai onnettomuuksissa.
(2) Strålsäkerhetsmyndigheten uppgift är att skydda människor och miljö från följderna av strålningsolyckor. Därför har myndigheten beredskap för att hantera händelser som exempelvis kärntekniska olyckor och olyckor vid transporter med radioaktivt material. Som expert inom strålskydd och kärnteknik ger myndigheten råd och rekommendationer i första hand till dem som leder arbetet med att hantera händelsen eller olyckan.
Säteilyturvaviraston tehtävänä on suojata ihmisiä ja ympäristöä säteilyonnettomuuksien seuraamuksilta. Sen takia virastolla on valmiutta käsitellä sellaisia tapahtumia kuten ydinteknisiä onnettomuuksia tai radioaktiivisen materiaalin kuljetusonnettomuuksia. Ensikädessä tapahtuman tai onnettomuuden käsittelyn johtamistyötä tekevät saavat neuvoja ja suosituksia tältä säteilysuojan ja ydintekniikan asiantuntijavirastolta.
Uppgifter vid en strålningsolycka _ Tietoja sädeonnettomuudesta
(3) Den svenska beredskapen består av ett nätverk av myndigheter på alla nivåer i samhället. De har olika ansvarsområden och roller och vid olyckor måste de kunna samverka för att på bästa sätt skydda människor och miljö mot onödig påverkan från strålning.
Ruotsin valmius käsittää yhteiskunnan kaikkien tasojen virastojen verkoston. Niillä on eri vastuualueita ja tehtäviä ja onnettomuuden sattuessa niiden täytyy kyetä yhteistoimintaan suojatakseen parhaiten ihmisiä ja ympäristöä tarpeettomalta säteilvaikutukselta.
(4) Strålsäkerhetsmyndigheten har som uppgift att bedöma risker och tänkbara kärntekniska och andra strålningsolyckor och hur dessa kan påverka Sverige. Dygnet runt har myndigheten en tjänsteman i beredskap (TIB) som är nåbar via SOS Alarm.
Säteilyturvaviraston tehtävänä on arvioida ydinteknisten ja muitten sädeonnettomuuksien riskejä ja mahdollisuuksia ja miten ne voivat vaikuttaa Ruotsiin. Kautta vuorokauden on hälytysjärjestelmän saatavilla valmiudess oleva virkamies.
(5)
Målet för Strålsäkerhetsmyndighetens beredskap är att vid olycka minimera påverkan på människor och miljö och därmed förhindra akuta strålskador på människor , minska strålningens effekter på lång sikt, begränsa följderna av en strålningsolycka i samhället och värdera den tekniska hotbilden vid en kärnenergiolycka ( =kärnkraftsolycka)
Säteilyturvaviraston valmiudella koetetaan minimoida onnettomuuden vaikutus väestöön ja ympäristöön ja täten estää ihmisten akuutteja sädevaurioita, vähentää säteilyn pitkäaikaisvaikutuksia, rajoittaa säteilyonnettomuuden seuraamuksia yhteiskunnassa ja arvioida ydinenergiaonnettomuuden tekniset uhat.
Beredskapsplanen ett stöd i krisen_Valmiussuunnitelma antaa tukea kriisin hetkellä.
(6) Planeringen för beredskapen omfattar olyckor och händelser med strålning i såväl Sverige som utomlands. För att snabbt kunna agera om en olycka inträffar behövs en beredskapsplan som ger riktlinjerna för hur myndigheten ska arbeta i krissituationer. Även om det inte går att förutse alla olyckssituationer ger planeringen en god grund att stå på. Men eftersom ingen händelse är den andra lik är det viktigt att Strålsäkerhetsmyndigheten har förmåga att improvisera för att kunna ta hand om en krissituation.
Valmiuden suunnitteleminen käsittää säteilyonnettomuudet ja muut säteilytapahtumat sekä Ruotsissa että ulkomailla. Jotta onnettomuuden sattuessa voitaisiin toimia nopeasti, tarvitaan valmiussuunnitelmaa, joka antaa suuntalinjoja virastojen toiminnalle kriisitilanteissa. Vaikkakaan kaikkia onnettomuusstilanteita ei voida ennakoida, antaa sellainen suunnitteleminen kuitenkin jotain hyvää perustukea. Mutta eihän mikään tapahtuma ole toisensa kaltainen, joten on tärkeää, että Säteilysuojavirasto kykenee improvisoimaan, jotta pystyisi käsittelemään kriisitilanteen.
LÄHDE: www.ssi.se
1.11.2009 STUK sanoja suomeksi = suomenruotsiksi ( ruotsinruotsiksi)
STUK SANAT
ydinenergiaonnettomuus =kärnenergiolycka = kärnkraftsolycka
alustava turvallisuusarvio= preliminär säkerhetsbedömning
kolme hakemusta = tre ansökningar
Fennovoima OY = Fennovoima AB
Teollisuuden Voima Oy (TVO)= Industrins Kraft Ab
Fortum Oyj = Fortum Abp
ydinvoimalaitoshanke= kärnkraftverksprojekt
STUK= säteilyturvakeskus = Strålsäkerhetcentralen
Työ-ja Elinkeinoministeriö = arbets- och näringsministeriet
Valtioneuvosto= Statrådet
periaatepäätöshakemus= ansökan om principbeslut
rakentaa ydinvoimalaitos= att bygga ett kärnkraftverk = att bygga kärnkraftreaktor
1500-2500 megawatin sähköteho= eleffekt på 1500–2500 megawatt.
arvion mukaan= enligt bedömningen
laitos= anläggningen
turvallisuusvaatimusten mukaisesti = i enlighet med säkerhetskraven
ei estettä= inga hinder
Pyhäjoki= Pyhäjoki
Ruotsinpyhtää= Strömfors
Simo = Simo
ydinvoimalaitosyksikkö= kärnkraftsverkenhet
laitosvaihtoehto= anläggningsalternativ
kiehutusvesireaktori= kokvattenreaktor
painevesireaktori = tryckvattenreaktor
esitetyt laitosvaihtoehdot= de presenterade anläggningsalternativen
eivät sellaisenaan täytä suomalaisia ydinturvallisuusvaatimuksia= uppfyller inte som sådana de finländska säkerhetskraven
lupamenettelyn myöhempi vaihe = ett senare skede av tillståndsprocessen
voidaan saada täyttämään vaatimukset= detta kan åtgärdas
laitosten suunnittelua täytyy muuttaa = det kräver att planeringen av anläggningen ändras
mitä ehdotettuihin sijoituspaikkoihin tulee= beträffande de föreslagna förläggningsplatserna
olosuhteissa =i förhållandena
tarvittavat turva- ja valmiusjärjestelyt= de behövliga säkerhets- och beredskapsarrangemangen
toteuttaa=att förverkliga ( kan genomföras)
geologia= geologin
seismologia= seismologin
jäähdytysvedensaanti merestä= tillförseln av kylvatten ur havet
ilmastollisia ja muita ympäristötekijöitä= klimat och andraw miljöfaktorer
öljykuljetuksia= oljetransporter
lentoliikenne= flygtrafik
edellytykset = förutsättningarna
luoda johtamisjärjestelmä= skapa ett ledarsystem
laitosyksikön rakentamista ja käyttöä varten= för bygget och användningen av anläggningsenheten
turvallisuuden ja laadun hallinta= säkerhets- och kvalitetskontrollen
hyvä turvallisuuskulttuuri= en god säkerhetskultur
on varautunut (valmius) = ha berett sig (, beredskap)
periaatepäätösvaihe= principbeslutsskedet
osoittaa =indikera
ydinlaitos= kärnanläggning
31.10.2009 Status on aivan varmasti normaali siellä kotomaassa Pirkanmaalla. Mutta kerronpa unein. Olin unessa kylässä jollakin Lempäälän hauralalaisella naisella ja hän asui lähinnä Naskun kallion kohdalla lähellä vedenrajaa niin että ikkunasta näkyi järven taivas. Katselin ikkunasta järvelle. Se oli kummallinen. Taivas oli synkkä ja taivaasta roikkui kuin kulisseina harmaita glasiäärisen tapaisia kuultavia jäähilereunaisia verhoja, alin verhoraja oli musta. Verhot olivat tippuneet kuin lähelle järven pintaa, vähän kuin revontulet, mutta värittömät kuin glasiaarin kuultavat. Taivaasta tuli niitten joukkoo myös suuri mahtava kristallikruunu, sekin harmaa, jään kuultava. Sanoin talossa oleville: Tulkaa katsomaan, mitä kummaa tuolla ulkona järven päällä on. Kun keräsin muita katsomaan, taivas oli jo ehtinyt muuttua. Vertikaalien kulissien sijasta taivaana oli sininen- lapis lazulin sininen- horisontaalinen kangaskaista, joka ulottui lännestä itään yli järven tasapaksuna kuin avattu kangaspakka. Samalla segmentillä meni myös yksi kaapeli tai vaijeri, jossa oli roikkumassa keltaisia- vaahteran lehden keltaisia- lasten sadetakkeja, joissa oli valkoinen sisävuori. Näitä sadetakkeja meni vaijerissa lännestä itään.
Niitä oli paljon. Naru oli niin lähellä että sadetakkeja saattoi ottaa itsekin. Otin yhden sadetakin ja talosta eräs mies meni valitsemaan yhden sadetakin. Ne olivat kaikki samanlaisia, keltaisia, valkea sisävuori. Mutta ilma oli valoisampi tässä toisen taivaan mallissa. Taisin jo herätäkin . Mobiilini herätyskellon kukko kiekui ja mobiili putosi jonnekin samalla, sängyn alle ja vaimeni.
17.10.2009: TILANNE , STATUS: Suomi: normaali.
http://www.yle.fi/cgi-bin/tekstitv/ttv.cgi/?PAGE=867
TOIMINTAOHJEET SÄTEILYVAARAN UHATESSA. IF something dangerous happen, WHAT to do?
http://www.stuk.fi/sateilyvaara/toimintaohjeet/fi_FI/toimintaohjeet/
24.9. 2009 Miksi laserit voivat olla vaarallisia?
http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateilevat_laitteet/fi_FI/laser/
15.9. 2009 Pohjoismaiset suositukset asuntoilman radonille
http://mail.google.com/mail/?hl=sv&zx=zvmhh8h4gqy8&shva=1#inbox/123bc8e9f344d509
31.8.2009 Ines asteikko
http://www.stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/vakavuusasteikko/fi_FI/asteikko/
29.8.2009 Sosnovy Bor, jossa on neljä Tjernobylreaktorin kaltaista RBMK-reaktori kompleksia, on kokenut jonkin insidenssin, kerrotaan, mutta tästä ei pitäisi olla säteilyvaaraa, jokin Ines 2 asia.
27.8. 2009 Iran sittenkin uhka maailmalle?
27.9. 2009 on varmaan niin, että kaikessa muun maailman rauhassa Iran saattaa rikastaa asekäyttöön tarkoitettua uraania ja koettaa toteuttaa mullahiensa aggressiivisia aseistusohjelmia. Ehkä länsimaisia moderneja ydinvoimaa omaavia valtioita on sumutettu ja pistetty silmään kertomalla, että Iran vain haluaa samaa rauhallisen yhteiskunnan ydinvoiman käyttöä. Iranissa ei ole samanlaista tarvetta kuitenkaan ydinvoimasta, koska on muita energialähteitä ylenpalttisesti. Mullahien käsissä on kaikki sotamahti ja aseistus ja he edustavat 70-miljoonaisesta kansasta 5- 10%, mikä on suuri määrä ihmisiä 3,5- 7 miljoonaa johtajahenkilöä, joka voi alistaa loput 90 %, jolla ei ole aseistusta eikä öljyvaroja käytettävissään.
21.8.2009 20:21 JPost kertoo, että nyt Iran sallii IAEA:n katsastaa miltei valmista ydinvoimalaansa.
http://www.jpost.com/servlet/Satellite?cid=1249418664374&pagename=JPost%2FJPArticle%2FShowFull
21.8. 2009 Cesium 137, marjat ja sienet Suomessa.
http://www.stuk.fi/stuk/tiedotteet/sv_FI/news_555/
Livsmedelssäkerhetsverkets (Evira) och STUK:s broschyr (pdf).
http://www.stuk.fi/stuk/sv_FI/kansainvalinen/
KSI= Statens Kärnkraftinspektion
SSM= Strålsäkerhetsmyndighet
- Tärkeä hyperfysiikan opetuslähde
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/images2/hphconw.gif
